Viime aikoina olen ollut poissa kotoa joka päivä. Mieheni on yleensä täällä, kun lähden. Hän on sulkeutuneena työhuoneeseensa, kyyristyneenä pöytänsä ääreen, kirja avoinna edessään, aivan kuin syventyneenä lukemaan. En kuitenkaan usko, että hän lukee. Kuvittelen, että hänellä on aivan liian paljon pohtimista siinä, mitä mahdan toimittaa niinä tunteina, jotka olen poissa kotoa. Ei tietenkään ole epäilystä siitä, että hän minun lähdettyäni tulee alas olohuoneeseen, ottaa lipastosta päiväkirjani ja lukee sitä.Junichiro Tanizakin lyhyt romaani, Avain, sai 1950-luvulla ilmestyessään kulmakarvat (tai niskakarvat) nousemaan pystyyn kirjailijan kotimaassa aina parlamenttia myöten. Tanizaki kirjoitti kirjan vanhoilla päivillään ja oli jo aiemmilla teoksillaan aiheuttanut kohua ja saavuttanut julkisuutta suorasukaisen realistisilla tabujen, seksuaalisuuden ja yksityisen perhe-elämän kuvauksillaan. Kohutuista aiheistaan huolimatta (tai ehkä juuri niiden ansiosta) Tanizakia pidettiin yhtenä Japanin tärkeimmistä nykykirjailijoista.
Avain koostuu keski-iän ohittaneen avioparin vuorottelevista päiväkirjamerkinnöistä. Kumpikaan ei myönnä toiselle kirjoittavansa päiväkirjaa; eikä kumpikaan myönnä tietävänsä, että toinen sellaista kirjoittaa. Kumpikaan ei myöskään tunnusta lukevansa toisen päiväkirjaa ja, ennen kaikkea, kumpikaan ei paljasta kirjoittavansa ainakin osittain myös toisen luettavaksi tarkoitettuja asioita. Vaikenemisen, salailun ja manipulaation vyyhti on valmis.
On niin monia aiheita, joita ei uskalla sanoa ääneen. Niistä kirjoittaminen tuntuu olevan helpompaa. Päiväkirjat paljastavat vanhenevan ja potenssiongelmaisen aviomiehen epäilykset vaimonsa salasuhteesta toiseen mieheen. Vaimon päiväkirjat puolestaan yrittävät lietsoa miehen mustasukkaisuutta entisestään, jotta tämä katsoisi vaimoaan vielä kerran uusin silmin.
Päiväkirjoista tulee kirjoittajilleen avautumisväline, johon syvimpiä tunteita, epäilyksiä, kaunoja ja pettymyksiä voi purkaa.
Suomessa ei taida olla kovin montaa kääntäjää, jotka suomentaisivat kirjallisuutta suoraan japanin kielestä. Tämänkin teoksen Tuomas Anhava on suomentanut Howard Hibbettin englanninkielisestä käännöksestä.
Romaanin pohjalta tehtiin ensimmäinen elokuvasovitus jo vuonna 1959: Kagi - outo ahdistus (ohjaajana Kon Ichikawa). Vuonna 1983 Tinto Brass ohjasi romaanin pohjalta italialaisen elokuvasovituksen, La chiave.
Junichiro Tanizaki: Avain. Tammi. 1961. 140 sivua.
Japaninkielinen alkuteos: Kagi
Englanninkielisestä käännöksestä, The Key, suomentanut Tuomas Anhava
Wikipedia: Junichiro Tanizaki
Kirjasto.sci.fi: Junichiro Tanizaki [en]
Katso myös nämä:
Kommentit
Lähetä kommentti