Lituma nousi ylös ja otti muutaman askeleen syvään hengittäen. Hän tunsi taas vuorten murskaavan ja ahdistavan läsnäolon, vuoriston syvän taivaan vaikutuksen. Täällä kaikki kohosi ylöspäin. Hänen jokainen solunsa kaipasi Piuran erämaita, valkoisia hiekkasärkkiä ja loppumattomia lakeuksia, joilla kasvoi johanneksenleipäpuita ja käyskenteli vuohilaumoja. Mitä sinä Lituma oikein täällä teit? Taas kerran hänestä tuntui, niin kuin niin usein aikaisemminkin näiden kuukausien aikana, ettei hän pääsisi elävänä Naccosista pois. Mario Vargas Llosa sai viime vuonna kirjallisuuden Nobel-palkinnon ja osittain tästä syystä päätin tutustua edes jollain tavalla miehen tuotantoon. Andien mies valikoitui melko sattumanvaraisesti käsiini kirjastosta. Takakansi kuvailee romaania kuin mitäkin bestselleriä: "Perulaisen kirjailijamestarin uusi maailmanmenestys. Romaani elämästä intiaanien syrjäisillä asuinsijoilla. Ankara, kaunis, jännittävä kuin dekkari." Avainsana tuossa kuvauksen viimeise...