Kirjanurkkaus

Ranskan hallitus joutui myöntämään, että Pariisia oli hiukan hajautettu. Kokonaisvaikutelmasta ei kuitenkaan haluttu luopua ja siksi oli turvauduttu moderniin teknologiaan. "Pariisia ei ehkä ole olemassa aivan siinä mielessä kuin on luultu, mutta taas jossakin toisessa mielessä se on olemassa ei vain yhdessä, vaan monessa paikassa, ei ehkä juuri tässä tai tuolla vaan vähän kaikkialla", sanoi Ranskan hallituksen edustaja. Milloinkaan eivät kirjan takakansi ja sen ensimmäiset luvut ole johdattaneet tätä lukijaraukkaa niin harhaan kuin Markus Nummen Kadonneen Pariisin tapauksessa. Takakannen teksti saa romaanin idean kuulostamaan vähintäänkin kiehtovalta: Suomalainen yläasteen opettaja katsahtaa ikkunasta kesken oppitunnin ja näkee Pariisin lentävän taivaalla. Tapahtuneen selittäminen oppilaille ja kollegoille tuntuu toivottomalta. Kuulostaa mielenkiintoiselta, eikö vain? Pari ensimmäistä lukua romaanista tosiaan liittyy tähän takakannessa esiteltyyn juoneen. Kun kansainväli...

Kansi: Päivi Puustinen "Mä olen oikeesti tohtori Kilmoori eli Tok vaan", sanoi Tomi ja katsoi Aria suoraan silmiin. Katse oli anova. "Ja mun pitää oikeesti auttaa yhtä sessaa... prinsessaa... eli... eli Mirabellaa. Uskothan sä?" Ari ei tiennyt mitä sanoa. Markus Nummen Karkkipäivän kanssa koin viime vuonna hypetyksen yliannostuksen ja jätin romaanin suosiolla hyllyyn odottelemaan blogi- ja muiden savujen hälvenemistä. Silti tuntui, että ympärillä kaikki olivat lukeneet tai lukivat Karkkipäivää ja noin puolet lukijoista ilmoitti, että Finlandia-palkinnon olisi pitänyt mennä tähän osoitteeseen Nenäpäivän sijaan. Korkeat odotukset iskostuivat kaikessa hiljaisuudessa minuunkin niin syvään, että jotenkin aavistelin, että tästä kirjasta en yksinkertaisesti voi olla pitämättä (vähän samaa aavistelen muuten Harjukaupungin salakäytävistä , joka tuossa lukupinossa odottelee). Välttelin siis Karkkipäivää ja luin sen sijaan Nummen Kiinalaisen puutarhan keväällä. S...

"Me kuolemme aamulla ja minä haluan tietää rakkaudesta", sanoi Nora. "Kohta minä olen siellä ihanassa puutarhassa, minä luulen niin. En ole tehnyt mitään pahaa, en mitään kovin pahaa, ja minä toivon että minä pääsen äidin luokse Paratiisiin puiden keskelle." [...] "Mutta sinä saat olla onnellinen", sanoi Kamil. "Minusta ei tule koskaan naista", keskeytti Nora. "Siksi minä haluan, että sinä kerrot. Kerro millaista on kun mies rakastaa naista. Kerro minulle millaista on rakkaus maan päällä!" Markus Nummen Finlandia-ehdokas, Karkkipäivä , odottelee vielä vuoroaan hyllyssäni, mutta luin nyt ensin Nummen varhaisemman romaanin, Kiinalaisen puutarhan. Kirjan reilu 500-sivuinen tiiliskiviolemus hiukan epäilytti etukäteen, mutta tiiliskiveltä tämä ei kyllä lukiessa tuntunut! Kirjan lukemiseen ei lopulta kulunut viikkoakaan - mikä on minun lukutahdillani aika nopea aika... Romaani alkaa siitä, kun pieni Nora ja hänen setänsä Kamil ovat ...

Finlandia-palkintoehdokkaat on julkaistu . Vähän odotin listalle Sami Hilvon Viinakorttia tai Elina Hirvosen Kauimpana kuolemasta , mutta ainakin Riikka Pulkkisen Totta on odotetusti ehdolla. Ehdokkaat ovat siis: Joel Haahtela: Katoamispiste Markus Nummi: Karkkipäivä Riikka Pulkkinen: Totta Mikko Rimminen: Nenäpäivä Alexandra Salmela: 27 eli kuolema tekee taiteilijan Erik Wahlström: Kärpäsenkesyttäjä Otava korjaa taas puolet ehdokaspotista, kun listan kolme ensimmäistä kirjailijaa on Otavan listoilla. Rimmisen ja Salmelan romaanit ovat Teoksen kustantamia ja Wahlström edustaa suomenruotsalaista Schildts-kustantamoa. En ole vielä lukenut yhtäkään näistä kirjoista, mutta Totta on ainakin lukulistalla. Myös 27 eli kuolema tekee taiteilijan sekä Karkkipäivä kiinnostavat. Mitä mieltä te muut olette ehdokkaista? /edit: Inan blogissa ruoditaan "Finlandia-skandaalia", eli sitä, että Alexandra Salmela ei olekaan Suomen kansalainen. Who cares, sanon minä. Eikö se...