Romain Puértolas: Tyttö joka nielaisi Eiffel-tornin kokoisen pilven

Totta, hullua se oli, mutta hän oli onnistunut tekemään hankalampia ja mahdottomampiakin asioita elämässään. Adoptoinut muun muassa seitsemänvuotiaan marokkolaistytön, joka sairasti kystistä fibroosia, vaikka oli yksin asuva nainen, joka tienasi vain yhden ihmisen, postinkantajan, palkan. Ja mikä pahinta, naispuolisen postinkantajan palkan.
Miksei hän siis pystyisi muihinkin ihmeisiin?

Kun luin pari vuotta sitten Romain Puértolasin esikoisromaanin Fakiiri joka juuttui Ikea-kaappiin, en oikein lämmennyt sen yritykselle käsitellä vakavia aiheita huumorilla. Puértolas kuvaili Euroopan maahanmuuttokriisiä satiirisen farssin keinoin, ja minua häiritsi se, miten kirjan tyyli vaihteli paasaavasta ja kriittisestä kepeään ja naureskelevaan.

Puértolasin toista romaania vaivaa valitettavasti sama ristiriitaisuus. Takakannessa lupaillaan, että tämä on kaunein tarina, jonka olet eläessäsi kuullut. Suuret on lupaukset. Ei kai tätä lausetta kovin tosissaan ole kanteen pistetty, eihän?

Providence on pariisilainen postinkantaja, joka adoptoi Zaheran, 7-vuotiaan orpotytön. Zahera sairastaa kystistä fibroosia ja on viettänyt koko elämänsä marokkolaisessa sairaalassa. Hän on valtavan tiedonjanoinen ja kunnianhimoinen tyttö, joka kamppailee rinnassaan paisuvaa "pilveä" vastaan. Pilvi uhkaa toisinaan tukahduttaa hänet ja saa hänet yskimään "mansikkahilloa" valkoisille lakanoille.

Juuri kun Providence on saanut adoption järjestettyä ja aikoo hakea Zaheran luokseen Ranskaan, valtava tuhkapilvi sekoittaa Euroopan lentoliikenteen ja matka peruuntuu.

Providence on lannistumattoman äidin perikuva eikä aio pettää lupaustaan Zaheralle. Niinpä hän osallistuu kiinalaisen tietäjän vapaalennon ultraintensiivikurssille, josta hänet passitetaan ultraintensiivimeditaatiojaksolle (kyllä, tässä kirjassa on päästy leikittelemään pitkillä yhdyssanoilla) tiibetiläisluostariin Versailles'iin. Oppitunnin jälkeen Providence päätyy Orlyn lentoaseman lennonjohtotorniin anelemaan nousulupaa lennonjohtaja Léolta.

Kuten juonikuvauksesta voi päätellä, romaani on puhdasta viihdettä, absurdi farssi, sarja uskomattomia sattumia ja tapahtumia. Mutta välillä Puértolas innostuu filosofoimaan maailman epätasa-arvosta, asioiden oikeisiin mittasuhteisiin panemisesta (Joku on aina vielä sairaampi.), äidinrakkaudesta ja uhrautumisesta. Silti kirja oli liian melodramaattinen minun makuuni, ja loppuratkaisukin oli ennalta-arvattava.

Haastattelussa Puértolas kertoo kirjoittaneensa romaanin vain 2,5 viikossa. Kuulemma viisi uutta romaanikäsikirjoitusta on kesken, mikä ilahduttanee kirjailijan faneja. Minä taidan jättää suosiolla Puértolasin jatkossa väliin.

Krista, Ulla ja Juha puolestaan ovat pitäneet tästä aikuisten sadusta. Mari A. suhtautui ristiriitaisemmin tähän ja Tuijatan mielestä kirja menee jo överin puolelle.

Romain Puértolas: Tyttö joka nielaisi Eiffel-tornin kokoisen pilven. Otava. 2016. 224 sivua.
Ranskankielinen alkuteos: La petite fille qui avait avalé un nuage grand comme la tour Eiffel
Suomentaja: Taina Helkamo

Otava: Tyttö joka nielaisi Eiffel-tornin kokoisen pilven
Otava: Romain Puértolas

Anna Karenina -kimppaluku

Nyt kun syksy on virallisesti polkaistu käyntiin syyskuun muodossa ja viimeisetkin kesälomat on varmaan pidetty, on aika tarttua uusiin haasteisiin myös lukemisen osalta. Tässä kuussa alkoi Kadonnutta aikaa etsimässä -haaste ja Satu pisti pystyyn Ruusun nimi -read-a-longin , mutta jos joku vielä kaipailee lukuhaastetta loppuvuodelle, niin nyt olisi oiva tilaisuus saada vertaistukea Anna Kareninan lukemiseen! Romaanin lukemalla voi samalla osallistua vaikka 10 klassikkoa -haasteeseen tai 500+ minihaasteeseen hiukan jälkijunassa. :) Itse laitan kimppaluvun pystyyn lähinnä haasteeksi itselleni, jotta saisin tämän tiiliskiven luettua vuoden loppuun mennessä. Mutta olisi ilahduttavaa, jos tähän uskaltautuisi mukaan muitakin, jotta kimppaluku olisi nimensä veroinen! :) Anna Karenina on alun perin julkaistu jatkokertomuksena, joten sen lukeminen osissa pidemmän ajan kuluessa on itse asiassa Tolstoin alkuperäiselle julkaisulle "uskollisempi" tapa lähestyä teosta. Romaani ja...

Lue lisää

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt...

Lue lisää

Vilja-Tuulia Huotarinen: Valoa valoa valoa

Kansi: Tuija Kuusela Valoa valoa valoa. Siinä kaikki mitä tuli mieleeni kun näin Mimin ensimmäisen kerran rannassa. Hän seisoi selkä minuun päin. Paskainen pukukoppi nojasi häntä vasten. Hän ei katsellut järvelle unelmoivasti vaan vittuuntuneena. Niin kuin hän ei olisi odottanut minua yhtään. Viime vuoden Finlandia Junior -palkinnon voittaja on aiheuttanut ristiriitaisia tunnelmia sekä lukijoissa että kriitikoissa. Toisaalta kirjan rohkeaa aihevalintaa ja runollista muodolla leikittelyä on kiitelty ja ihmetelty, toisaalta taas jotkut ovat vierastaneet juuri näitä samoja asioita: rakkautta ja rakastelua kahden 14-vuotiaan tytön välillä sekä kieltä ja tyyliä, jotka yhtä lailla rikkovat perinteisiä normeja. Minä kuulun niihin lukijoihin, jotka eivät oikein saaneet kirjasta otetta. Hengästyttävä kerrontatyyli lähinnä ärsytti ja väsytti; henkilöhahmojen "teiniys" samoin. Ehkä tämä on todella nimenomaan nuorten kirja, koska en ihan ollut samalla aallonpituudella tarinan kan...

Lue lisää

Kirjanurkkaus

Hae tästä blogista