Siirry pääsisältöön

Joel Haahtela: Mistä maailmat alkavat

Kansi: Päivi Puustinen
Pian hän alkaisi maalata ja silloin maailma olisi niin kuin sen piti. Värit olivat appelsiineja, joita saattoi poimia puista, huoneessa leijui jo niiden tuoksu.

Joel Haahtelaa lukiessa voi vain nauttia ja antaa kielen viedä. Heti ensisivuilta lähtien heittäydyn luottavaisesti sen kannateltavaksi - ja se kantaa - aina 1950-luvun Helsinkiin, erääseen Luotsikadun asuntoon, jossa asuu äiti yhdessä aikuisuuden kynnyksellä olevan poikansa Visan kanssa.

Visa katsoo Vincent van Goghista kertovan elokuvan ja näkee yhtäkkiä maailman toisin. Talvinen maisema, tuttu kaupunki, äidin nuttura... Kaiken voi piirtää tai maalata. Intohimo taiteeseen vie Visan aina Bolognaan ja Venetsiaan asti.

Kuusikymmentäluvun idealismi ja seitsemänkymmentäluvun aatteet saavat Euroopan taidepiirit kuohumaan. Visa jää - kuten usein Haahtelan kirjojen päähenkilö tai minäkertoja - hieman ulkopuoliseksi tarkkailijaksi. Hän ei kuitenkaan ole mikään väritön sivustakatsoja vaan häntä ajaa aito intohimo taiteeseen ja vilpitön halu "paljastaa kohteesta jotain salattua" sekä pyrkimys olla "aina rehellinen, ei koskaan falski". Nämä Taidekoulun opettaja Unto Pusan lauseet jäävät Visan ohjenuoriksi elämään.

Taidekoulussa Visa tapaa myös hiljaisen, vakavan ja lahjakkaan Tapion, jonka isä ei hyväksy poikansa taiteellisia tavoitteita. Tapion sisko Helmi taas on veljensä vastakohta; elämäniloinen ja nauravainen.

Kirjan ainoa miinus on minusta Tapion hahmon karikatyyrisyys tai lievä ennalta-arvattavuus. Tiedättehän: kärsivä taiteilija, jolla on vaikea isäsuhde. Kirjan lopussa olevan käänteen osasin myös aavistaa.


Haahtelan edellinen romaani, lumoava Tähtikirkas, lumivalkea ilmestyi vuonna 2013 ja Mistä maailmat alkavat tämän vuoden alussa. Toivottavasti kirjailijan julkaisutahti ei ole hidastunut pysyvästi eikä seuraavaa romaania tarvitse taas odottaa viittä vuotta!

Mistä maailmat alkavat on hienovireinen, herkkä taiteilijaromaani, jonka kuulaan kielen äärelle tekee mieli pysähtyä ja vain nauttia sen lumouksesta.

Lukuisat bloggaajat ovat jo kirjoittaneet kirjasta: mm. Tuijata, Kaisa, MarikaOksa ja Katja.

Joel Haahtela: Mistä maailmat alkavat. Otava. 2017. 301 sivua.

Otava: Mistä maailmat alkavat
HS: "Joel Haatelan uusi romaani vie 1960 - 1970-luvun taidepiireihin - ja herättää henkiin myös helsinkiläisiä kuvataiteilijoita"
Savon Sanomat: Mistä maailmat alkavat
Lukulamppu: Mistä maailmat alkavat
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt...
4 kommenttia
Lue lisää

José Saramago: Luola

[...] jotkut lukevat koko ikänsä eivätkä pääse koskaan lukemansa sisälle, he takertuvat tekstiin eivätkä ymmärrä että sanat ovat vain virtaavan joen poikki aseteltuja kiviä, ne ovat sitä varten että pääsisimme niitä myöten toiselle rannalle, sillä pääasia on juuri se toinen ranta, Paitsi jos, Paitsi jos mitä, Paitsi jos sellaisella joella ei olekaan pelkästään kahta rantaa vaan monta, jos jokainen lukija on itse oma rantansa ja jos se ranta, jolle hänen on päästävä, onkin juuri hänen ja vain hänen [...] Yritin joskus lukea José Saramagon Toinen minä -romaania, mutta en päässyt muutamaa kymmentä sivua pidemmälle. En pitänyt kilometrin pituisista lauseista, verkkaisesta tahdista ja sekavasta dialogista, jossa ei tiennyt kuka sanoi mitäkin. Tartuin siis hieman vastahakoisesti lukupiirikirjaamme Luolaan . Yllätyin, miten mukaansatempaava romaani oli (ainakin Toiseen minään verrattuna!) ja luin kuin luinkin 400-sivuisen järkäleen vajaassa viikossa. Tyyli tuntui heti alusta lähtien pe...
3 kommenttia
Lue lisää

Kevään 2022 uutuuskirjavinkit

Herätelläänpä taas vaihteeksi blogia talviunilta... Nyt keväällä ilmestyy valtava määrä kiinnostavia uutuuksia. Poimin eri kustantamoilta tähän ne 20 kirjaa, joita eniten odotan. Mukana on myös muutamia nuortenkirjoja ja perheen nuoremmille lukijoille suunnattuja uutuuksia. TAMMIKUU Merit Riihonen : Mitä ikinä haluat (Karisto) Esikoisteos nuoruudesta, musiikista ja ihmismielen pimeistä sopukoista.   Iida Rauma : Hävitys - tapauskertomus (Siltala) Tämä kirja on jo ehtinyt olla esillä kirjagramissa, blogeissa ja muuallakin mediassa. Väkivallasta ja sen vaikutuksista ihmiseen.  Pertti Saloheimo : Meren ja tulivuoren välissä (WSOY) Pienoisromaani luonnontutkijasta, joka kohtaa syrjäisessä tutkimuskohteessa luonnon outouden ja karmivuuden. Kuulostaa vähän Jeff VanderMeerin Hävitys -kirjalta. Jemma Hatt : Seikkailijat ja kirottu linna (Kumma) Seikkailijat-sarjan ensimmäinen osa salaperäisestä linnasta kuulostaa kuvauksen perusteella Viisikoilta! Kirja on juuri 9-vuotiaalla kesken ...
1 kommentti
Lue lisää