Siirry pääsisältöön

Celeste Barber: Tämä on haaste

Menneitä ovat lapsuuteni päivät, jolloin tuntemani aikuiset tekivät kolmea työtä: toimivat opettajana osa-aikaisesti, eläinlääkärinä viikonloppuisin, suuhygienistinä vuoropäivin. Nykyään voi vaikka kaivaa nöyhtää navastaan, kirjoittaa siitä blogiin ja kas vain saa toimiston ja kolmen hengen henkilökunnan, koska on maan parhaiten palkattu "navankaiveluguru".

Olen seurannut australialaisen näyttelijä-koomikko Celeste Barberin Instagram-tiliä jo jonkin aikaa. Barberista on tullut somevaikuttaja erityisesti malleja ja julkkiksia parodioivien kuviensa ansiosta. Tilillään (jolla on 7,1 miljoonaa seuraajaa) Barber matkii usein julkkisten julkaisemia somekuvia ja -videoita ja paljastaa samalla poseerausten naurettavuuden ja teennäisyyden. Samalla hän toimii kehopositiivisuuden puolestapuhujana nostamalla esiin "normaalimman" näköisen naisvartalon tiimalasimallien rinnalle.

Barberin äskettäin suomennettu kirja Tämä on haaste oli tietenkin pakko hankkia. Monta muuta kirjaa oli jo kesken, joten Barberin kirjan saatuani ajattelin vilkaista vain vähän sen alkua. Kohta huomasin olevani jo sivulla 50 enkä halunnut lopettaa lukemista! :)

Tämä on haaste on jotain muistelmateoksen ja kieli poskessa kirjoitetun self help -kirjan välillä. Frendit-faniuden ja viinien ihanuuden lisäksi Barber kirjoittaa hauskasti ja viiltävän rehellisesti myös vakavista, omakohtaisista asioista, kuten tarkkaavaisuushäiriöstään, seksuaalisesta häirinnästä ja koulukiusaamisesta. Hän myös antaa konkreettisia neuvoja kiusaamisen kanssa pärjäämiseen. Ja tällä kertaa neuvot eivät ole niitä perinteisiä (kerro aikuiselle ja/tai yritä olla välittämättä) vaan jotain yllättävämpää ja oikeasti hyödyllisen kuuloista!

Barber kertoo kiinnostavasti siitä, kuinka hän päätyi esiintyjäksi. Hän on ollut lapsesta saakka suorapuheinen ja äänekäs ja heittää vakavissakin tilanteissa (erityisesti niissä!) läppää, minkä vuoksi moni pitää häntä ärsyttävänä ja rasittavana. Näyttelijän ja koomikon työ vaikutti kuitenkin täydelliseltä, koska siinä "oli okei olla rehevä, kovaääninen, liioiteltu, rohkea ja aina täysillä. Se ei ollut pelkästään okei, vaan aivan mahtavaa!"

Barber kertoo myös onnellisen parisuhteen salaisuudesta, imetyspaineista ja syyllisyydestä sekä sitä, miten hän nousi lyhyessä ajassa somejulkisuuteen ja miten hämmentävältä se tuntui.

En tee kuvaparodiaa osoittaakseni, miltä lihava tyttö näyttäisi Kim Kardashian -kuvassa, vaan siksi että se on minusta hauskaa. En vertaa vartaloani parodioimieni ihmisten vartaloihin. Nähdessäni kuvan, jota haluan parodioida, ajattelen ensimmäiseksi: "Miltä näyttäisi, jos minäkin tekisin noin?" En ajattele: "Kuinka lihavalta näyttäisin, jos tekisin noin?" tai "Kuinka kamalalta näyttäisin tuossa asennossa?" Kysyn itseltäni yksinkertaisesti: "Tulisiko siitä hauska kuva?"

Pidän Barberin suorasukaisesta, rennosta ja mustasta huumorista, joka perustuu usein itseironialle. Välillä hän kuitenkin lipsahtaa itsensä parjaamisen ja vähättelyn puolella huumorissaan - ilmiö, josta toinen aussikoomikko Hannah Gadsby varoitteli palkitussa "Nanette"-esityksessään. Barberin huumori ei ehkä aina naurata, mutta Tämä on haaste on silti viihdyttävää, piristävää ja juuri sopivan kevyttä luettavaa koronakevään keskelle.

Barberin teos on luettu myös Kauniimpaa kuin koskaan ja Kirjojen keskellä -blogeissa.

Celeste Barber: Tämä on haaste: kuinka Nutella tekee naisen ja muita tärkeitä huomioita elämästä. Aula & Co. 2020. 279 sivua.
Englanninkielinen alkuteos: Challenge Accepted!
Suomentaja: Terhi Kuusisto
Kustantajalle kiitos arvostelukappaleesta!

Aula & Co: Tämä on haaste
Instagram: @celestebarber

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anni Kytömäki: Kultarinta

Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Mutta ehkä muut ihmiset eivät metsässä ole samoja kuin avotaivaan alla. He muuttuvat yhtä aikaa läpinäkyviksi ja salaperäisiksi, tavallisiksi ja oudoiksi, samaksi aineeksi kuin tuuli, linnunlaulu ja neulasten kärjissä tiukkuvat vesihelmet. Metsässä heidän ytimeensä näkee hetkittäin. Tai ei, sen vain aavistaa. Olin lukenut yhden sivun ja yli 600 oli vielä edessä, kun minun piti laskea kirja alas ja hengähtää hetki. Anni Kytömäen kirjoitustyyli on pakahduttavan kaunista, lumoavaa, tarkkaa ja kuvailevaa. Luontosanat kuulostavat eksoottisilta uudissanoilta, mutta samalla ikiaikaisen perinteisiltä. Puhutaan murskasiipi linnusta, vesikivestä , maata suonivista poluista ja äänestä, joka sujuttelee puiden takaa. Sanotaan, että suomen kielessä ja murteissa on satoja eri sanoja pelkästään lumelle, mutta Kytömäen romaani osoittaa, miten runsaasti kielestä löytyy myös muita Suomen luontoon ja metsien kulttuuriperintöön liittyviä sanoja, joita tällainen luonnos

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt

Tapio Tamminen: Islamin aseeton soturi: Ghaffar Khan ja talebanien synty

Ghaffar Khanin perustama Khudai Khidmatgar -liike on historiallisesti ilmeisesti ainutlaatuinen sosiaalinen keksintö, sillä missään muualla väkivallaton vastarintaliike ei ole järjestäytynyt kurinalaiseksi aseettomaksi armeijaksi. Eilisessä Hesarissa oli syyskuussa menehtyneen tietokirjailija Tapio Tammisen muistokirjoitus. Tamminen muistetaan ehkä parhaiten Tieto-Finlandian vuonna 2015 voittaneesta Kansankodin pimeämpi puoli -teoksesta (2015), mutta itse olen lukenut vain Tammisen vuonna 2011 ilmestyneen tietokirjan Abdul Ghaffar Khanista . Kirjan lukemisesta on jo aikaa, mutta bloggausta en ole siitä tehnyt, joten päätin nyt kaivella vanhat muistiinpanot esiin.   Islamin aseeton soturi kertoo siis Ghaffar Khanista, joka perusti maailman suurimmaksi rauhanarmeijaksi kutsutun aseettoman liikkeen 1920-luvun lopulla brittiläisen Intian luoteisella raja-alueella, joka on nykyisin osa Pakistania. Tällä vuosituhannella kyseinen alue on tullut tunnetuksi erityisesti Yhdysvaltain pommituksi