Kirjanurkkaus

Even after a year, I still had an extremely difficult time doing certain things, like taking showers, for some reason, and getting into elevators, obviously. There was a lot of stuff that made me panicky, like suspension bridges, germs, airplanes, fireworks, Arab people on the subway (even though I'm not racist), Arab people in restaurants and coffee shops and other public places, scaffolding, sewers and subway grates, bags without owners, shoes, people with mustaches, smoke, knots, tall buildings, turbans. Jonathan Safran Foer became a bestselling author with his 2002 debut novel Everything is Illuminated . His second novel, Extremely Loud & Incredibly Close , is quite unconventional and postmodern. According to Wikipedia , it is an example of visual writing, a genre that questions the boundaries of the ordinary novel as, simply, 'text on a page'. The novel includes numerous photographs and images that are linked with the story, colourful pages with words that appea...

Haaksirikon jälkeen olin sekasorron vallassa ja itkin monta viikkoa. Selviydyttyäni surustani ymmärsin, että tyttöystäväni kuoleman ei tarvitsisi olla minun loppuni. Löysin yhtä viehättävän ja mukavan ihmisen ja lopulta pyysin hänet rantalomalle. Vanha tyttöystäväni huuhtoutui maihin. Hän oli viettänyt neljätoista kuukautta lankkuun ripustautuneena, elänyt raa'alla kalalla, sadevedellä ja minua kohtaan tuntemallaan rakkaudella. Minun oli tehtävä valinta. Uusi tyttöni voitti, koska vanha oli laiha ja rähjäinen, ja sitä paitsi vesi oli tehnyt hänet kamalan ryppyiseksi. Yllä on yksi Dan Rhodesin tarinakokoelman "mikronovelleista" kokonaisuudessaan. "Haaksirikko"-niminen tarina kuvaa melko hyvin kokoelman tyyliä ja tunnelmaa. Rhodesin tarinat rakkaudesta ja parisuhteesta sisältävät usein absurdia mustaa huumoria, hulvattomia kärjistyksiä ja tragikoomisuutta. Antropologia ja sata muuta tarinaa on Rhodesin esikoisjulkaisu ja sisältää nimensä mukaisesti 101 tarin...

Joka päivä Bibi vyörytti kuultavaksemme elämänsä loputtomat epäkohdat kunnes kukaan ei voinut olla tietämätön siitä että hän halusi itselleen miehen. Hän halusi olla jonkun oma, halusi turvaa ja suunnan elämälleen. Kuten me muut, hän tahtoi tehdä ruokaa toisille, torua palvelijoita ja panna rahaa almari-lipastoon hoidattaakseen kulmakarvansa kiinalaisessa kauneussalongissa joka kolmas viikko. Olen aiemmin lukenut Jhumpa Lahirilta englanniksi romaanin The Namesake (suom. Kaima ), joka ei nyt ollut mikään mieltäjärisyttävä kokemus vaan pelkästään ok (vaisuun mielikuvaan saattoi tosin vaikuttaa se, että katsoin kirjan pohjalta tehdyn surkean elokuvan lukemisen lomassa). Tämä siunattu koti on Lahirin esikoisteos ja voitti ilmestyessään useita palkintoja aina Pulitzeria myöten. Lahiri on ollut viime aikoina myös kirjabloggaajien suosiossa ja arvionsa tästä teoksesta ovat kirjoittaneet jo ainakin Ina ja Iidamari . Kahden Lahirin teoksen antaman (eli melko rajallisen) lukukokemuksen ...

It was imperative, he knew, that he go back to sleep. He could not lie awake during these hours. He wanted to sleep, enter a lovely blackness, a dark, but not too dark, resting place, unhaunted, unpeopled, with no flickering presences. It is nighttime, January 1895 in London. A man wakes up from a bad dream. Soon we learn that the man is none other than Henry James , the American author who lived most of his life in Europe at the turn of the 19th century. The Master is his fictional biography, relating about four years of the famous author's life from 1895 - 1899. Colm Tóibín does not reveal what in his novel is 'true' history and what are his own speculations about the novelist. The Master is, above all, a fictional work about what Henry James could have been like, and the kind of life that he may have led. James himself burned all his personal papers before he died in an attempt to keep his private life private. Yet this does not prevent Tóibín from using a fellow...

Alison Bechdelin loistavista sarjakuvista on aiemmin suomennettu Lepakkoelämää , arkisen hauska, mutta samalla kantaaottava kuvaus lesbonaisten elämästä. Hautuukoti vie kuitenkin Bechdelin sarjakuvat aivan uudelle tasolle. Itse luen todella harvoin sarjakuvia, mutta pidin tästä valtavasti. Omaelämäkerrallinen Hautuukoti - tragikoominen perheeni kertoo Alison Bechdelin lapsuudesta ja nuoruudesta sekä hänen isänsä tapaturmaisesta kuolemasta. Kirjassa ruoditaan perheen goottilaistyylistä taloa pakonomaisesti sisustavan ja remontoivan diktaattori-isän ja Alisonin vaikeaa suhdetta, myös Alisonin seksuaalisen identiteetin etsinnän kautta. Alison pakenee kirjallisuudenopettaja-isänsä vaikutusvaltaa yliopistoon, missä hän tutustuu vähitellen muihin samanhenkisiin naisiin. En osaa kehua tätä kirjaa tarpeeksi; kaikkien pitäisi lukea se itse. Alison sananmukaisesti piirtää ja kirjoittaa itsensä takautumien kautta lapsuudesta aikuisuuteen - itsekriittisesti, mitään sensuroimatta, tarkkaille...

Piiloudun taas hattuni alle mutta vain hetkeksi, sillä minun tulee ikävä hengittämistä. Ja puhumista. Ja ikkunoita. Minun tulee ikävä kakkua. Ja kaloja. Pidän kaloista, siitä miten niiden pienet suut käyvät: auki, kiinni, auki. Enkä minä voi ottaa mitään mukaan sinne, minne olen menossa. Tässäpä hämmentävä, surullinen ja sopivan elämänmakuinen romaani. Brittiläisen Jenny Downhamin esikoinen on voittanut useita lasten- ja nuortenkirjojen palkintoja, mutta itse pistäisin tämän kyllä aikuisten osastolle - kuten lähikirjastoni olikin tehnyt. Sen verran synkkä romaani vaikeasta aiheesta on kuitenkin kyseessä, vaikka tarina kerrotaankin 16-vuotiaan minäkertojan äänellä. Päähenkilö Tessa on sairastanut leukemiaa jo neljän vuoden ajan, kun hän saa tietää, että hänellä on enää muutama kuukausi elinaikaa. Sen sijaan että hän jäisi petipotilaaksi sairaalan syöpäosastolle, hän laatii itselleen listan asioista, jotka haluaa vielä tehdä ennen kuolemaansa. Parhaan ystävänsä Zoeyn ja naapurinpo...

Jun is walking out on the ten-meter board. He's wearing the rust-colored swimsuit I saw yesterday on the drying rack outside the window of his room. When he reaches the end of the board, he turns slowly; then, facing away from the water, he aligns his heels. Every muscle in his body is tensed, as if he were holding his breath. My previous experiences with Japanese short stories and novellas have mainly come from Haruki Murakami's fiction. Yoko Ogawa , another contemporary Japanese author, is a new acquaintance for me. The Diving Pool is a collection of three novellas, all set in Japan. In the title novella, a young girl, Aya, falls in love with her foster brother Jun as she spends her lonely afternoons watching him practice diving at a local pool. Her suppressed feelings force a darker side of her personality to the surface. In "Pregnancy Diary", a woman writes a diary about her sister's pregnancy and the strange effects that her sister's demands and cra...