Siirry pääsisältöön

Sari Peltoniemi: Miehestä syntynyt ja muita satuja aikuisille

Hannu ja Kerttu. Aino ja Joukahainen. Sisko ja sen veli.
He asuivat vanhemmilta perityssä rintamamiestalossa Imatralla.
Vanhemmat olivat kuolleet liikenneonnettomuudessa jo vuosia aiemmin, ja sisko veljineen oli saanut tulla toimeen omin päin. Olihan se sujunut, kyllä he osasivat hakea rahaa sosiaalitoimistosta, käydä töissäkin silloin tällöin ja syyllistää sukulaisia tarpeen tullen.

Sari Peltoniemen aikuisten satukirja pääsi heti tbr-listalleni, kun luin kuvauksen siitä syksyn kirjakatalogeista. Viisitoista satua sisältävä kokoelma tuli ahmittua hetkessä. Enpä muista, milloin olisin viimeksi lukenut satuja - saati mitään näin viihdyttävää ja riemastuttavaa!

Kirjailija kuvailee itse teoksen loppusanoissa, kuinka hän on lapsesta saakka pitänyt lennokkaista, mielikuvituksellisista saduista enemmän kuin realistisesta lastenkirjallisuudesta. Kirjan idea lähti siitä, että hän halusi tuoda rakkaat, vanhat suomalaiset sadut uudella tavalla esiin. Tavoitteena oli säilyttää satujen henki ja rakenne, mutta kertoa ne omaäänisesti siten, että niistä nousee esiin yllättäviäkin uusia piirteitä. Kirjailija esittää lopuksi hienon toiveen: "Toivon, ettei satuja pelätä, vaikka ne ovat kummia ja kurittomia." 

Kummia ja kurittomia kokoelman sadut todella ovat, mutta sitäkin kiehtovampia. Kaikissa on tunnistettavia piirteitä perinteisistä saduista: puhuvia eläimiä, ilkeitä äitipuolia ja kauniita prinsessoja... Sekaan on kuitenkin ripoteltu moderneja yksityiskohtia kiinteistönvälittäjistä Tupperware-astioihin ja luomuviljelystä maastoautoihin.

Joskus tällainen nykyaikaistaminen saattaa tuntua päälleliimatulta ja teennäiseltä (kuten se minun mielestäni oli esim. Johanna Sinisalon Sankareissa, joka tuo Kalevalan hahmot nykyaikaan). Peltoniemi onnistuu kuitenkin taitavasti tasapainottelemaan perinteisen sadun ja nykyaikaisen maailman välimaastossa. Tuloksena on lumoava spefi-hybridi, joka on kirjoitettu pilke silmäkulmassa.


Ehkä tarinoiden vetovoiman salaisuus piileekin siinä, että kaikissa on tuttuja ja turvallisia sadun piirteitä, joiden symboliikan lukija ymmärtää heti. Toisaalta niissä on myös jotain uutta ja yllättävää, joka pitää lukijan varpaillaan. Perinteisen sadun malliin ei voi täysin tuudittautua, vaikka onnellinen loppu onkin usein taattu.

Taianomainen kokoelma pistää varmasti mielikuvituksen liikkeelle. Yksi parhaista kotimaisista uutuuksista, joita olen tänä vuonna lukenut!

Peltoniemen satuja on luettu myös mm. Marissan, Askon ja Maijan blogeissa.

18.10 on muuten valtakunnallinen Satupäivä.

Sari Peltoniemi: Miehestä syntynyt ja muita satuja aikuisille. Atena. 2014. 136 sivua.

Peltoniemi.info
Atena: Miehestä syntynyt
Kirjavinkit: Miehestä syntynyt

Kommentit

  1. Tämä oli kyllä kerta kaikkiaan mainio kirja! :)
    Hykerryttää jo pelkkä kansikuvan näkeminen, kun sadut palautuvat heti mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kansi sopi kyllä kirjaan erinomaisesti! Sopiva sekoitus perinteitä ja ilkikurista huumoria. :)

      Poista
  2. Maijan ja sinun postauksesi jälkeen alan vakuuttua, että tämä pitäisi vielä lukea. Minulla on Sari Peltoniemen kirjoista erittäin hyvä käsitys, mutta pelkäsin, että tässä olisi juuri tuota päälleliimailun tuntua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa ehdottomasti ainakin kokeilla. Novellikokoelmissahan on se hyvä puoli, että ne voi hyvillä mielin jättää kesken, jos ensimmäiset pari tarinaa eivät nappaa. ;)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt...

Hassan Blasim: Allah99

Minua taas riivaa kirjoittamisen pakkomielle: se nostaa päätään päivin ja öin. Saneleva, käskevä pakkomielle, josta en pysty pyristelemään eroon. Ja se vain paisuu entisestään aina kun hauraaseen tomumajaani iskee milloin mikäkin kuume, joka jälleen lähettää kirjoituskärpäsen lentoon.  Allah99 on Suomessa asuvan irakilaislähtöisen Hassan Blasimin ensimmäinen romaani palkittujen novellikokoelmien ( Vapaudenaukion mielipuoli ja Irakin Purkkajeesus ) jälkeen. Vaikka teos onkin luokiteltu romaaniksi, se on oikeastaan eräänlainen tarinakokoelma, joka viis veisaa perinteisen romaanin muodosta ja säännöistä. Suomentaja Sampsa Peltonen kuvailee teosta esipuheessaan näin: Teosta on tituleerattu romaaniksi, mutta oikeastaan sen genre on yhtä holtiton kuin sisältökin. Kirjassa on kehysjuoni, mutta sisäkkäiset kertomukset huitelevat reippaasti kehyksen ulkopuolella, kun maailmanpoliittiset olosuhteet kietoutuvat henkilöhahmojen yksityiselämään usein absurdilla tavalla. Pelkäsin etukät...

Anna Karenina -kimppaluku

Nyt kun syksy on virallisesti polkaistu käyntiin syyskuun muodossa ja viimeisetkin kesälomat on varmaan pidetty, on aika tarttua uusiin haasteisiin myös lukemisen osalta. Tässä kuussa alkoi Kadonnutta aikaa etsimässä -haaste ja Satu pisti pystyyn Ruusun nimi -read-a-longin , mutta jos joku vielä kaipailee lukuhaastetta loppuvuodelle, niin nyt olisi oiva tilaisuus saada vertaistukea Anna Kareninan lukemiseen! Romaanin lukemalla voi samalla osallistua vaikka 10 klassikkoa -haasteeseen tai 500+ minihaasteeseen hiukan jälkijunassa. :) Itse laitan kimppaluvun pystyyn lähinnä haasteeksi itselleni, jotta saisin tämän tiiliskiven luettua vuoden loppuun mennessä. Mutta olisi ilahduttavaa, jos tähän uskaltautuisi mukaan muitakin, jotta kimppaluku olisi nimensä veroinen! :) Anna Karenina on alun perin julkaistu jatkokertomuksena, joten sen lukeminen osissa pidemmän ajan kuluessa on itse asiassa Tolstoin alkuperäiselle julkaisulle "uskollisempi" tapa lähestyä teosta. Romaani ja...