Siirry pääsisältöön

Heinäkuun luetut


Heinäkuussa luin minun mittapuullani paljon: yhteensä 10 kirjaa. Mukaan mahtui sekalaista sakkia ja pitkästä aikaa myös useampi englanninkielinen teos.

Vierailin kirjojen sivuilla kahdessakin erilaisessa kirjastossa: pääsin vauhdikkaalle seikkailulle David Whitehousen kirjastoautossa ja hämmennyin Haruki Murakamin sanalla sanoen oudossa kirjastossa.

Luin myös - aivan sattumalta - kaksi hyvin samanoloista kirjaa lähes peräkkäin. Emma Donoghuen The Sealed Letter sijoittuu Lontoon yläluokkien pariin ja kertoo naisten välisestä ystävyydestä/rakkaudesta, vannoutuneesta vanhastapiiasta, kolmiodraamasta ja sensaatiomaisesta oikeudenkäynnistä. Kummastelin hieman, kun huomasin lukevani toista romaania täsmälleen samoista aiheista: kyseessä oli tietenkin Sarah Watersin Parempaa väkeä. Donoghuen kirja vain sijoittuu 1860-luvulle ja Watersin 1920-luvulle, mutta muuten juonet uhkasivat jo mennä sekaisin päässä! :)

Agatha Christien klassikkodekkari koukutti, vaikka eräs käännösratkaisu jäi vaivaamaan ja siitä piti avautua arvostelussa. Stephen Hawkingin omaelämäkerta oli nimensä mukaisesti lyhyt, jopa häiritsevän lyhyt. David Walliamsin nuortenkirja oli ihana, ja Merete Mazzarellan taidokkaaseen tekstiin tuntui mahtavalta sukeltaa jälleen kerran.

Heinäkuun luetut:
David Whitehouse: Mobile Library
J. K. Rowling: The Tales of Beedle the Bard
Emma Donoghue: The Sealed Letter
Merete Mazzarella: Hyvä kosketus
Haruki Murakami: The Strange Library
Agatha Christie: Eikä yksikään pelastunut
Stephen Hawking: Minun lyhyt historiani
Sarah Waters: Parempaa väkeä
Riikka Ala-Harja: Maihinnousu 
David Walliams: Poika ja mekko 

Kirjoitan lisää arvosteluja näistä, kunhan ehdin. :)

Olen juuri lukemassa sotahistorioitsija Antony Beevorin tiiliskiveä Normandia 1944 ja täytyy sanoa, että kun tietokirjan kirjoittaja todella tuntee aiheensa läpikotaisin ja osaa kirjoittaa vetävää ja selkeää tekstiä, niin tällainen sotaa ja politiikkaa vieroksuva humanistikin saa Normandian maihinnousun syistä ja seurauksista jonkinlaisen kokonaiskuvan. Kun Beevorin teos on nyt luettavana, Riikka Ala-Harjan Maihinnousu luettu ja lukulistalla on mm. Claude Gallayn Tyrskyt ja Michael Wallnerin Pariisin huhtikuu, ei liene vaikea arvata, mihin tämä bloggaaja on suuntaamassa reissuun viikon päästä. ;)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anni Kytömäki: Kultarinta

Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Mutta ehkä muut ihmiset eivät metsässä ole samoja kuin avotaivaan alla. He muuttuvat yhtä aikaa läpinäkyviksi ja salaperäisiksi, tavallisiksi ja oudoiksi, samaksi aineeksi kuin tuuli, linnunlaulu ja neulasten kärjissä tiukkuvat vesihelmet. Metsässä heidän ytimeensä näkee hetkittäin. Tai ei, sen vain aavistaa. Olin lukenut yhden sivun ja yli 600 oli vielä edessä, kun minun piti laskea kirja alas ja hengähtää hetki. Anni Kytömäen kirjoitustyyli on pakahduttavan kaunista, lumoavaa, tarkkaa ja kuvailevaa. Luontosanat kuulostavat eksoottisilta uudissanoilta, mutta samalla ikiaikaisen perinteisiltä. Puhutaan murskasiipi linnusta, vesikivestä , maata suonivista poluista ja äänestä, joka sujuttelee puiden takaa. Sanotaan, että suomen kielessä ja murteissa on satoja eri sanoja pelkästään lumelle, mutta Kytömäen romaani osoittaa, miten runsaasti kielestä löytyy myös muita Suomen luontoon ja metsien kulttuuriperintöön liittyviä sanoja, joita tällainen luonnos

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt

Tapio Tamminen: Islamin aseeton soturi: Ghaffar Khan ja talebanien synty

Ghaffar Khanin perustama Khudai Khidmatgar -liike on historiallisesti ilmeisesti ainutlaatuinen sosiaalinen keksintö, sillä missään muualla väkivallaton vastarintaliike ei ole järjestäytynyt kurinalaiseksi aseettomaksi armeijaksi. Eilisessä Hesarissa oli syyskuussa menehtyneen tietokirjailija Tapio Tammisen muistokirjoitus. Tamminen muistetaan ehkä parhaiten Tieto-Finlandian vuonna 2015 voittaneesta Kansankodin pimeämpi puoli -teoksesta (2015), mutta itse olen lukenut vain Tammisen vuonna 2011 ilmestyneen tietokirjan Abdul Ghaffar Khanista . Kirjan lukemisesta on jo aikaa, mutta bloggausta en ole siitä tehnyt, joten päätin nyt kaivella vanhat muistiinpanot esiin.   Islamin aseeton soturi kertoo siis Ghaffar Khanista, joka perusti maailman suurimmaksi rauhanarmeijaksi kutsutun aseettoman liikkeen 1920-luvun lopulla brittiläisen Intian luoteisella raja-alueella, joka on nykyisin osa Pakistania. Tällä vuosituhannella kyseinen alue on tullut tunnetuksi erityisesti Yhdysvaltain pommituksi