Siirry pääsisältöön

Syksyn 2015 uutuudet

Loppuvuonna on luvassa kustantamojen uutuuskatalogien perusteella runsas ja monipuolinen kattaus kirjoja. Tein itselleni tapani mukaisesti järkyttävän pitkän listan loppukesällä/syksyllä ilmestyvistä kirjoista, jotka haluan lukea. Osa näistä on jo ehtinyt ilmestyä, osa on vasta tuloillaan.

Atena

Kansi: Timo Mänttäri/Atena.fi
Paul Fischer: Rakastettu johtaja ylpeänä esittää (8/2015) - Viime vuosina on ilmestynyt useita Pohjois-Koreasta kertovia teoksia, sekä kauno- että tietokirjallisuutta. Fischerin tietokirja kertoo eteläkorealaisen elokuvaohjaajan ja näyttelijän sieppauksesta Pohjois-Koreaan, propagandaelokuvien tekemisestä ja pakoyrityksistä.

Sari Pöyliö: Ihmisen veri (9/2015) - Pölynimurikauppias ja muita äitien erehdyksiä oli äitimyytin rohkeasti kyseenalaistava, vinksahtanut novellikokoelma. Romaani Ihmisen veri kertoo eräästä lääkäristä, suomifilmeistä ja elokuvan tekemisestä. /LUETTU!

Ingrid von Oelhafen & Tim Tate: Kolmannen valtakunnan kadotetut lapset (11/2015) - Historiallinen tietokirja käsittelee Lebensborn-ohjelmaa, jonka varjolla Saksan miehittämiltä alueilta Euroopassa siepattiin puolisen miljoonaa lasta "lääketieteellisiin tutkimuksiin" arjalaisuuden edistämisen nimissä.

Atrain Kustannus

Kerttu Vuolab: Valon airut (10/2015) - Pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana ollut pohjoissaamenkielinen romaani julkaistaan suomeksi.

Bazar

Kansi: Bazarforlag.fi
Sarah Lark: Valkoisen pilven maa (10/2015) - Nykyisin Espanjassa asuvan saksalaiskirjailijan romaani kertoo kahden naisen matkasta siirtomaa-ajan Uuteen-Seelantiin vaimoiksi lammasfarmeille. Teos on Uuteen-Seelantiin sijoittuvan perhesaagatrilogian ensimmäinen osa.

Gummerus

Kansi: Gummerus.fi
Iida Rauma: Seksistä ja matematiikasta (9/2015) - Rauman edellinen romaani, Katoamisten kirja, oli yksi parhaista kirjoista, jonka luin vuonna 2011. Tästä kirjasta saa melko sekavan kuvan kustantamon kuvauksen perusteella, mutta seksin ja matematiikan lisäksi romaani kertoo ilmeisesti ainakin öljytankkereista, kummituksista ja rytmihäiriöistä (?!). :) /LUETTU!

Harper Lee: Kaikki taivaan linnut (8/2015) - Tämä on tietenkin vuoden 2015 kirjatapaus. Romaani on salamyhkäisesti ja ehkä hieman epäilyttävästi arkistojen kätköistä löytynyt Kuin surmaisi satakielen -klassikon jatko- tai edeltävä osa, miten sen nyt ottaa. /LUETTU!

Alice Hoffman: Ihmeellisten asioiden museo (9/2015) - 1910-luvun New Yorkiin sijoittuva romaani.

Like

Sofi Oksanen: Norma (9/2015) - Romaani, josta ei suostuta kertomaan mitään etukäteen. Ja kyllähän se silti myy. ;) /LUETTU!

Susan Abulhawa: Sininen välissä taivaan ja meren (9/2015) - Kahden eri sukupolven vaiheista kertova sukutarina sijoittuu Palestiinaan.

Bea Uusma: Naparetki: minun rakkaustarinani (9/2015) - Vuonna 1897 kolmen ruotsalaismiehen retkikunta lähti pyrkimään vetypallolla kohti Pohjoisnapaa. Miehet katosivat, ja heidän ruumiinsa löydettiin eräältä saarelta vasta 33 vuotta myöhemmin. Mitä heille tapahtui? Bea Uusman August-palkinnon voittanut tietokirja esittää erään teorian. /LUETTU!

Minerva

Kansi: Minervakustannus.fi
Sanna Pelliccioni: Onni-poika tykkää pelata (8/2015) - Uudessa Onni-poika-kirjassa käsitellään tietokonepelejä ja pelaamista. /LUETTU!

Otava

Kansi: Otava.fi
Kaj Korkea-aho: Paha kirja (8/2015) - Luin viime vuonna otteen tästä romaanista Grantasta ja päätin silloin, että tämä on pakko lukea. Jo pelkkä katkelma oli "kutkuttavan jännittävä, mukaansatempaava ja karvat pystyyn nostattava".

Antti Holma: Kauheimmat runot (7/2015) - Holman teoksessa esitellään neljän fiktiivisen runoilijamestarin tuotoksia, jotka ovat kenties syystäkin painuneet unholaan. :)

Granta 5: Venäjä (toim. Aleksi Pöyry) (9/2015) - Venäjä on tämän vuoden Helsingin kirjamessujen teemamaa ja muutenkin ajankohtainen; niinpä myös Granta on valinnut sen 5. numeron teemakseen. Kirjassa on Venäjää käsitteleviä tekstejä mm. Sirpa Kähköseltä, Markus Nummelta ja Ljudmila Ulitskajalta.

Jan Andersson & Katja Kettu: Peräkammarin poika (8/2015) - Suomalaisten peräkammarien asukeista kertova sarjakuvaromaani.

Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatun ja Patun ihmeellinen joulu (9/2015) - Tuorein Tatu ja Patu -kirja kertoo kaksikon jouluvalmisteluista. Mukana myös Veera!

Sammakko

Marina Lewycka: Meklareita, hippejä, hamstereita (8/2015) - Traktorien lyhyt historia ukrainaksi ja Muu maa mansikka? olivat hauskoja, Meidät kaikki on tehty liimasta lähinnä turhauttavan tekonokkela. Saa nähdä, millainen Lewyckan neljäs romaani on.

Schildts & Söderströms

Kansi: sets.fi
Mikaela Strömberg: Sophie (9/2015) - Huoletonta nuoruutta Pariisin hienostopiireissä viettävä Sophie päätyy naimakaupan vuoksi perheenäidiksi Suomen maaseudulle. Mustaa huumoria sisältävä historiallinen romaani perustuu Sophie von Behsen elämään. /LUETTU!
 
Tammi

Kansi: Tammi.fi
Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme (8/2015) - Rosemaryn perheestä kertovaa kirjaa on kehuttu kovasti englanninkielisissä blogeissa ja kirjasivustoilla.

Haruki Murakami: Maailmanloppu ja ihmemaa (9/2015) - Yksi suosikkimurakameistani suomennetaan! Kaksi tarinaa kietoutuu toisiinsa: "Maailmanloppu" on unenomainen, muurin ympäröimä kylä, jossa varjonsa menettänyt kertoja opettelee lukemaan unia yksisarvisten pääkalloista. "Ihmemaa" on scifimpi paikka, jossa eräänlainen ihmistietokone kamppailee tietovarkaita vastaan Tokion viemäriverkostoon piilotetussa laboratoriossa. Ja kyllä, nämä rinnakkaisjuonet liittyvät toisiinsa. /LUETTU!

Inka Nousiainen & Satu Kettunen: Yökirja (6/2015) - Lasten kuvakirja kertoo Kuusta, joka on allerginen päivänvalolle ja kirjoittaa siksi päiväkirjan sijaan yökirjaa. /LUETTU!

Salla Simukka: Kun enkelit katsovat muualle ja Minuuttivalssi (8/2015) - Yhteispainos Lumikki-trilogialla maailmalle ponnahtaneen kirjailijan kahdesta varhaisteoksesta (arvioitu täällä ja täällä), jotka kertovat kahden lukiolaistytön suhteesta. Mukana on myös lukijoiden osoittamia kirjeitä päähenkilöille.

Teos


Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki (10/2015) - Teemestarin kirja niittää mainetta maailmalla. Luin pätkän tulevasta romaanista Grantasta ja olin aivan myyty.

Laura Lindstedt: Oneiron (8/2015) - Genrerajoja rikkova romaani kertoo seitsemästä naisesta, jotka huomaavat joutuneensa kuolemansa jälkeen tyhjään välitilaan.

Katja Raunio: Käy kaikki toteen (9/2015) - Esikoiskirjassa kertoja itse kamppailee pitääkseen kertomuksensa ja henkilöhahmonsa aisoissa. Kuulostaa kiehtovalta alkuasetelmalta.

WSOY

Wayne G. Hammond & Christina Scull: Taru Sormusten herrasta Tolkienin silmin (10/2015) - J. R. R. Tolkienin klassikkotrilogian julkaisusta tulee kuluneeksi 60 vuotta. Kirjailijan itsensä tekemät maalaukset, piirrokset ja kartat on nyt ensimmäistä kertaa koottu yhteen niteeseen.

Kommentit

  1. Keltaiset kiinnostavat kaikki kolme. Odotan Itärannan kirjaa. Sarah Larkin Valkoisen pilven maa lähtisi lukuun nyt heti, jos minulla vain olisi se. Mikaela Strömbergin Sophie kiinnostaa kovasti.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt

José Saramago: Luola

[...] jotkut lukevat koko ikänsä eivätkä pääse koskaan lukemansa sisälle, he takertuvat tekstiin eivätkä ymmärrä että sanat ovat vain virtaavan joen poikki aseteltuja kiviä, ne ovat sitä varten että pääsisimme niitä myöten toiselle rannalle, sillä pääasia on juuri se toinen ranta, Paitsi jos, Paitsi jos mitä, Paitsi jos sellaisella joella ei olekaan pelkästään kahta rantaa vaan monta, jos jokainen lukija on itse oma rantansa ja jos se ranta, jolle hänen on päästävä, onkin juuri hänen ja vain hänen [...] Yritin joskus lukea José Saramagon Toinen minä -romaania, mutta en päässyt muutamaa kymmentä sivua pidemmälle. En pitänyt kilometrin pituisista lauseista, verkkaisesta tahdista ja sekavasta dialogista, jossa ei tiennyt kuka sanoi mitäkin. Tartuin siis hieman vastahakoisesti lukupiirikirjaamme Luolaan . Yllätyin, miten mukaansatempaava romaani oli (ainakin Toiseen minään verrattuna!) ja luin kuin luinkin 400-sivuisen järkäleen vajaassa viikossa. Tyyli tuntui heti alusta lähtien pe

Miki Liukkonen: Lapset auringon alla

100 on hyvä numero, hän ajatteli, se on tasapainoinen luku. Sillä on neljä jalkaa, se tuoksuu Omolle ja se on kissa. Niinpä Jonas osti appelsiineja. Hän osti niitä neljä, yhtä monta kuin kissalla on jalkaa, ja saippuaa, samanlaista kuin mitä mummolassa oli ollut hänen lapsuudessaan. Vihreää ja mäntysuovan tuoksuista. Tällaisen saippuan olemassaolon Jonas ehdottomasti hyväksyi, ei pelkästään sen nostalgia-arvon takia vaan myös yleisen hygienian. Tämä on ensimmäinen kirja, jolla osallistun Sivumennen-podcastin ja -blogin #hyllynlämmittäjä-haasteeseen, jossa tarkoituksena on lukea vuoden aikana 12 vielä lukematonta kirjaa omasta hyllystä. Miki Liukkosen Lapset auringon alla on odottanut hyllyssä lukemistaan jo useamman vuoden ajan, muistaakseni ilmestymisvuodestaan (2013) lähtien. Liukkonenhan on oululainen kirjallisuuden enfant terrible ; nuoren, boheemin, vähän hullun rappiorunoilijan perikuva, joka väitti - kenties vain puolivakavissaan - uudistavansa suomalaisen kirjallisuude