Siirry pääsisältöön

Lucie Durbiano: Punainen pukee teitä ja muita tarinoita

Blogitauko on venähtänyt ennätyksellisen pitkäksi. Mutta jospa nyt taas syksyn tullen ja varsinkin kirjamessujen lähestyessä into palaisi takaisin. :)

Lainasin ystävän suosituksesta kirjastosta Lucie Durbianon sarjakuva-albumin. Takakannen mukaan tarinakokoelma koostuu "seitsemästä lyhyestä, kummallisesta, julmasta, koomisesta, kauniista ja mutkikkaasta rakkaustarinasta."

Durbianon tarinat ammentavat tutusta satuperinteestä aina Punahilkasta Liisa Ihmemaassa -tarinaan. Kaikki on kuitenkin hämmentävällä tavalla vinksahtanutta - ja nämä eivät todellakaan ole mitään lasten satuja enää.

Nimitarinassa isoäitinsä luo kulkeva Punahilkka vannookin ikuista rakkautta kohteliaalle herrasmiessudelle, joka kiusoittelee tyttöä. Susi on itsevarma maailmanmies, Punahilkka häiritsevän sinisilmäinen ja kokematon pikkutyttö.


"Lili ja Charlie" -niminen tarina puolestaan kuvailee kiellettyä rakkautta ja sen kohtalokkaita seurauksia. Renessanssin aikaan sijoittuva "Samuel" kertoo vaikutusvaltaisen aatelismiehen ja tämän rakastajan suhteesta, joka on jotain hyväksikäytön ja riippuvuuden välillä.


Suurimman vaikutuksen teki tarina nimeltä "Villi länsi". Siinä kotitilallaan vieraileva kirjallisuudenopiskelija Philip ihastuu veljensä Danin tulevaan vaimoon Elieen. Kun tunne ryöpsähtää molemminpuoliseksi, kolmiodraaman jälki on rumaa.


"Kani Kani" taas on erilainen versio Liisa Ihmemaassa -tarinasta. Valkoinen kani on menossa pelastamaan rakasta Jacky-kania merirosvojen kynsistä, mutta ilkikurinen Alice seuraa häntä.


"Etanan murheessa" etana on rakastunut päätä pahkaa naista esittävään kivipatsaaseen. "Puutarha-cocktailissa" näyttelijänurasta haaveileva Astrid tapaa ihailemansa elokuvaohjaajan puutarhajuhlissa, mutta illan kuluessa pensaissa alkaa pyöriä muitakin pareja.

Tämä oli todella hämmentävä ja häiritseväkin lukukokemus, vaikka toisaalta pidän siitä, että satujen perinteisiä asetelmia ravistellaan uuteen uskoon (vaikuttavin esimerkki tästä viime vuosilta on Sari Peltoniemen Miehestä syntynyt ja muita satuja aikuisille). Durbianon piirrostyylikin on värikkään lastenkirjamainen - eikä ihme, koska hänet tunnetaan Ranskassa nimenomaan lastenkirjojen kuvittajana. Pelkistetyt kuvat ja kirkkaat värit luovat aika kiehtovan kontrastin aikuismaisille teemoille.

Tarinoissa on hyväksikäyttöä, pettämistä, henkistä ja fyysistä väkivaltaa, seksiä, riippuvuutta ja pakkomielteitä. Rakkaus on näissä tarinoissa pääosassa, mutta mitään ruusunpunaista ja viatonta se ei todellakaan ole.


Kirja jätti myös Mari A.:n hämmentyneeseen tilaan. Maija on lukenut tämän lisäksi myös toisen Durbianolta suomennetun albumin nimeltä Aarre.

Lucie Durbiano: Punainen pukee teitä ja muita tarinoita. WSOY. 2009. 118 sivua.
Ranskankielinen alkuteos: Le Rouge vous va si bien
Suomentaja: Saara Pääkkönen

Kvaak.fi: 7 kertomusta rakkaudesta
Kirjavinkit: Punainen pukee teitä
Wikipedia: Lucie Durbiano

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna Karenina -kimppaluku

Nyt kun syksy on virallisesti polkaistu käyntiin syyskuun muodossa ja viimeisetkin kesälomat on varmaan pidetty, on aika tarttua uusiin haasteisiin myös lukemisen osalta. Tässä kuussa alkoi Kadonnutta aikaa etsimässä -haaste ja Satu pisti pystyyn Ruusun nimi -read-a-longin , mutta jos joku vielä kaipailee lukuhaastetta loppuvuodelle, niin nyt olisi oiva tilaisuus saada vertaistukea Anna Kareninan lukemiseen! Romaanin lukemalla voi samalla osallistua vaikka 10 klassikkoa -haasteeseen tai 500+ minihaasteeseen hiukan jälkijunassa. :) Itse laitan kimppaluvun pystyyn lähinnä haasteeksi itselleni, jotta saisin tämän tiiliskiven luettua vuoden loppuun mennessä. Mutta olisi ilahduttavaa, jos tähän uskaltautuisi mukaan muitakin, jotta kimppaluku olisi nimensä veroinen! :) Anna Karenina on alun perin julkaistu jatkokertomuksena, joten sen lukeminen osissa pidemmän ajan kuluessa on itse asiassa Tolstoin alkuperäiselle julkaisulle "uskollisempi" tapa lähestyä teosta. Romaani ja...

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt...

Tiiliskivifobia

Nyt kun blogeissa pohditaan kesä- ja lomalukemisia ja toisaalla mietitään tiiliskiven pohjimmaista merkitystä, niin minäkin ajattelin paljastaa kesäprojektini, joka on eräs tiiliskiveksikin kutsuttu teos. Teen tämän postauksen täysin itsekkäistä syistä; kuvittelen nimittäin, että jos olen uskotellut teille näin julkisesti täällä blogissani, että aion moiseen projektiin ryhtyä, niin en voi enää perääntyä siitä. Blogiyhteisön painostus rohkaiseva kannustus saa siis minut lukemaan tämän ja ehkä jopa erehdyn nauttimaan siitä! :) Kyseessä on siis Leo Tolstoin Anna Karenina . Tuo suuri maailmankirjallisuuden klassikko, yleissivistykseen kuuluva teos, jokaisen itseään kunnioittavan, sivistyneen lukutoukan hyllyssä jököttävä järkäle. Miksi, oi miksi, en käynyt katsomassa tätä Turun kaupunginteatterissa viime vuonna? Miksi en ylipäätään ole nähnyt tästä yhtäkään näytelmä-, tv- tai elokuvasovitusta, vaikka luulisi, että niitä on pilvin pimein? Miten ihmeessä kirja on tietämättömyydestäni ...