Siirry pääsisältöön

Claire Castillon: Pieni sydän jaksaa rakastaa

Sammutin uunin. Joudun tekemään kaiken, olen saanut tarpeekseni. Muista perunat. Jos tätä menoa jatkuu, mahtavatko ne olla valmiita vielä puolilta päivinkään. Haluan katsoa lempisarjaani rauhassa. Pulinat pois. Lakkaa höpöttämästä, ohjelma alkaa. Avaat suusi aina kun minä yritän rentoutua. Kerro siitä sitten ruokapöydässä. Kai se nyt voi odottaa. Jos mielesi tekee äyskiä, mene työpaikalle, tee ylitöitä. Täällä sinä tottelet.

Claire Castillonin varhaisempi suomennettu novellikokoelma, Äidin pikku pyöveli (2007), kertoo äitien ja tyttärien vähemmän sovinnaisista suhteista. Lyhyet novellit järkyttävät, viihdyttävät ja myös naurattavat. Pieni sydän jaksaa rakastaa on samanlainen, joskin hieman vaisumpi kokoelma; tällä kertaa aiheena ovat avioparit ja erilaiset pariskunnat. Kokoelman romanttisesta nimestä huolimatta parisuhteet eivät tihku rakkautta ja romantiikkaa, ennemminkin yllätyksiä ja järkytyksiä.

Novellien kerrontatekniikat vaihtelevat. Osa on kerrottu suoraan jommankumman osapuolen näkökulmasta. Sisäistä monologia ja tajunnanvirtaa ei kaihdeta, kun kuvaillaan intiimejä yksityiselämän tabuja. Uhrautuvasta rakastajattaresta miehensä pahoinpitelemään naiseen, äitinsä kanssa isän huomiosta kilpailevasta tyttärestä mustasukkaisuudessa rypevään aviopuolisoon... Toivottavasti kovin moni pariskunta ei tunnista näistä novelleista itseään. ;)

Claire Castillon: Pieni sydän jaksaa rakastaa. Gummerus. 2008.
Ranskankielinen alkuteos: On n'empêche pas un petit coeur d'aimer
Suomentaja: Lotta Toivanen

Gummerus: Pieni sydän jaksaa rakastaa
Gummerus: Claire Castillon
Kirjavinkit: Pieni sydän jaksaa rakastaa

Katso myös nämä:
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna Karenina -kimppaluku

Nyt kun syksy on virallisesti polkaistu käyntiin syyskuun muodossa ja viimeisetkin kesälomat on varmaan pidetty, on aika tarttua uusiin haasteisiin myös lukemisen osalta. Tässä kuussa alkoi Kadonnutta aikaa etsimässä -haaste ja Satu pisti pystyyn Ruusun nimi -read-a-longin , mutta jos joku vielä kaipailee lukuhaastetta loppuvuodelle, niin nyt olisi oiva tilaisuus saada vertaistukea Anna Kareninan lukemiseen! Romaanin lukemalla voi samalla osallistua vaikka 10 klassikkoa -haasteeseen tai 500+ minihaasteeseen hiukan jälkijunassa. :) Itse laitan kimppaluvun pystyyn lähinnä haasteeksi itselleni, jotta saisin tämän tiiliskiven luettua vuoden loppuun mennessä. Mutta olisi ilahduttavaa, jos tähän uskaltautuisi mukaan muitakin, jotta kimppaluku olisi nimensä veroinen! :) Anna Karenina on alun perin julkaistu jatkokertomuksena, joten sen lukeminen osissa pidemmän ajan kuluessa on itse asiassa Tolstoin alkuperäiselle julkaisulle "uskollisempi" tapa lähestyä teosta. Romaani ja...
20 kommenttia
Lue lisää

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt...
4 kommenttia
Lue lisää

Vilja-Tuulia Huotarinen: Valoa valoa valoa

Kansi: Tuija Kuusela Valoa valoa valoa. Siinä kaikki mitä tuli mieleeni kun näin Mimin ensimmäisen kerran rannassa. Hän seisoi selkä minuun päin. Paskainen pukukoppi nojasi häntä vasten. Hän ei katsellut järvelle unelmoivasti vaan vittuuntuneena. Niin kuin hän ei olisi odottanut minua yhtään. Viime vuoden Finlandia Junior -palkinnon voittaja on aiheuttanut ristiriitaisia tunnelmia sekä lukijoissa että kriitikoissa. Toisaalta kirjan rohkeaa aihevalintaa ja runollista muodolla leikittelyä on kiitelty ja ihmetelty, toisaalta taas jotkut ovat vierastaneet juuri näitä samoja asioita: rakkautta ja rakastelua kahden 14-vuotiaan tytön välillä sekä kieltä ja tyyliä, jotka yhtä lailla rikkovat perinteisiä normeja. Minä kuulun niihin lukijoihin, jotka eivät oikein saaneet kirjasta otetta. Hengästyttävä kerrontatyyli lähinnä ärsytti ja väsytti; henkilöhahmojen "teiniys" samoin. Ehkä tämä on todella nimenomaan nuorten kirja, koska en ihan ollut samalla aallonpituudella tarinan kan...
6 kommenttia
Lue lisää