Siirry pääsisältöön

Päivä 05 - Kirja joka tekee minut iloiseksi

DKirja joka tekee minut iloiseksi? Tähän voisi olla montakin vastausta, riippuen näkökulmasta. Monen kirjan lukeminen tekee minut iloiseksi, harvalle kuitenkaan nauran ääneen. Löytöjen tekeminen kirjakaupoista, antikvariaateista ja kirjastosta aiheuttaa myös ajoittaisia onnentunteita.

Nostan kuitenkin esille kirjan - tai oikeastaan sarjakuvan - jonka lukeminen on aina taattua viihdettä, nimittäin Don Rosan Sammon salaisuuden. En valitettavasti itse omista yhtään Don Rosan sarjakuvia, mutta kirjastosta ja kavereilta on tullut lainattua koottuja teoksia piirtäjän tarinoista - joista oikeastaan mikä tahansa kävisi vastaukseksi tämän päivän haastekysymykseen. Sammon salaisuus on kuitenkin Kalevala-aiheensa ja loistavan Suomi-huumorinsa takia ehdoton ykkönen. Pidän muutenkin Don Rosan tyylistä: yksityiskohtien paljoudesta, slap-stick huumorista ja yllättävästä syvyydestä, jota tarinoista usein löytyy.

Kommentit

  1. Jes! Tästä muistuikin mieleen, että omistan kyseisen mestariteoksen. Luen sarjakuvia tosi vähän ja Aku Ankasta olen vieroittunut (olen kai nykyisin kalkkis ja vanha), mutta Don Rosaan palaan aina silloin tällöin. Hänen piirrosjälkensä on niin nautittavaa, samoin kuin humoristinen juonenkuljetus. Ja Sammon salaisuus on luonnollisesti meille suomalaisille nannaa. Voisinkin ottaa tämän yöpöydälle iltalukemisiksi joskus.

    VastaaPoista
  2. Don Rosa on Ankkapiirtäjistä minunkin suosikkini. Roope Ankan elämä ja teot -sarja on huikaiseva kertoen myös Amerikan mantereen historiaa!
    Ja olen tosiaan ylpeä siitä, että Sammon tarina kiinnosti Rosaa näinkin paljon :)

    VastaaPoista
  3. Amma - Sama täällä. Vanhat Aku Ankat ovat jääneet hyllyyn pölyttymään, mutta Don Rosan sarjakuviin voi aina palata yhä uudelleen.

    Hanna M. - Roope Ankan elämä ja teot kuuluu myös omiin suosikkeihini! Pitäisikin lukea se uudestaan. Erityisesti Klondike-tarinat ovat jääneet mieleen. :)

    VastaaPoista
  4. Don Rosa on huippu! Tykkään kyllä kovasti myös Carl Barksista.

    VastaaPoista
  5. Don Rosat ovat upeita ja saavat minutkin iloiselle mielelle!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anni Kytömäki: Kultarinta

Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Mutta ehkä muut ihmiset eivät metsässä ole samoja kuin avotaivaan alla. He muuttuvat yhtä aikaa läpinäkyviksi ja salaperäisiksi, tavallisiksi ja oudoiksi, samaksi aineeksi kuin tuuli, linnunlaulu ja neulasten kärjissä tiukkuvat vesihelmet. Metsässä heidän ytimeensä näkee hetkittäin. Tai ei, sen vain aavistaa. Olin lukenut yhden sivun ja yli 600 oli vielä edessä, kun minun piti laskea kirja alas ja hengähtää hetki. Anni Kytömäen kirjoitustyyli on pakahduttavan kaunista, lumoavaa, tarkkaa ja kuvailevaa. Luontosanat kuulostavat eksoottisilta uudissanoilta, mutta samalla ikiaikaisen perinteisiltä. Puhutaan murskasiipi linnusta, vesikivestä , maata suonivista poluista ja äänestä, joka sujuttelee puiden takaa. Sanotaan, että suomen kielessä ja murteissa on satoja eri sanoja pelkästään lumelle, mutta Kytömäen romaani osoittaa, miten runsaasti kielestä löytyy myös muita Suomen luontoon ja metsien kulttuuriperintöön liittyviä sanoja, joita tällainen luonnos

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt

Annika Idström: Veljeni Sebastian

Päällyksen kuva: Ilkka Pesonen Täytin viikko sitten yksitoista vuotta ja ensimmäistä kertaa ymmärsin kouriintuntuvasti ajan rajallisuuden ja sen että jonakin päivänä minäkin kuolen. Toisinaan kun katson itseäni peilistä kauhistun, näen kellertävän ihon, hiuksenhienot rypyt suun ympärillä ja silmien alla sinertävät kuopat. Sanonta "lapsuus on ohi" ei ole koskaan koskenut minua, oma lapsuuteni ei ole edes alkanut. Veljeni Sebastian pisti silmääni WSOY:n kevään 2012 katalogista. En ollut aiemmin kuullut edes kirjailijan nimeä, mutta kustantamon ottaman uuden painoksen kuvaus kuulosti kiehtovalta. Kustantamon mukaan romaani on "väkevän myyttinen kuvaus hyvän ja pahan kerrostuneisuudesta, perhesuhteiden salatusta väkivallasta". Päähenkilö on koulukiusattu, pikkuvanha, 11-vuotias Antti. Vuonna 1985 ilmestynyt romaani on ollut Finlandia-palkintoehdokkaana ja saanut myös Valtion kirjallisuuspalkinnon. Itse luin alkuperäisen, vuonna 1985 ilmestyneen version ja voin s