Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2013.

Jonathan Coe: Unen talo

Seuraavana aamuna Terry heräsi. Useimpien ihmisten elämässä se oli mitä tavallisin asia; hänelle se ei ollut. Unesta valveille siirtymisen elämys oli ollut Terryn ulottumattomissa yli kymmenen vuotta, ja vaikka hän ei nytkään ollut täysin varma siitä mitä oli kokenut, hän - niin pian kuin aamun aurinko alkoi pilkistellä hänen makuuhuoneensa pienten ikkunoiden paksujen verhonreunojen takaa - tiesi ainakin sen että jotain uutta ja poikkeuksellista oli tapahtunut. Ashdown, "unen talo", on entinen opiskelija-asuntola, joka toimii nykyisin klinikkana erilaisista unihäiriöistä kärsiville ihmisille. Kunnianhimoisen tohtori Duddenin johtama parantola hoitaa kaikenlaisia tapauksia narkoleptikoista unissakävelijöihin, unettomuudesta kärsivistä valveunissa eläviin ihmisiin. Dudden on omasta mielestään ratkaissut unen arvoituksen: uni itsessään on sairaus, ja turha nukkuminen lyhentää elämää auttamattomasti. Senpä vuoksi hänen tavoitteenaan on tutkia, kuinka ihminen voisi tulla toim...

Helen Dunmore: House of Orphans

She and Lauri needed to be together, side by side, eating and sleeping and playing cards, telling fortunes in candle wax, dragging heavy bags of potatoes home from market, keeping out of the adults' way when they had hangovers, doing all the things that just naturally fell into place when there were two of you, almost all the time... the way they used to be. I came across this book while I was searching for another. I wanted to read Helen Dunmore's The Siege about the blockade of Leningrad in 1941, but since I couldn't find that, I decided to read The House of Orphans instead. The year is 1901, the place is Finland. Eeva, the orphaned 16-year-old daughter of a revolutionary, is sent from the "House of Orphans" to be a housekeeper for Thomas, a widowed country doctor. Thomas soon becomes fascinated by the quiet orphan girl who does not want anyone to know that she can read and write, speak several languages and has fairly radical political views. The firs...

Laura Save: Paljain jaloin

Millaista on sairastua syöpään? Ensin tulee sokki. Kaikkialla on pelkoa, tyhjyyttä, äänettömyyttä. Elämäni hajoaa palasiksi. Kontrolli katoaa. Sammun ja ympärillä on mustaa tuntematonta avaruutta. Ote arjesta irtoaa. [...] Olen valmis menettämään vaikka puoli ruumista kunhan en henkeä. [...] Alan tottua hoitojen rytmiin ja vain niihin. En tunne olevani potilas enkä ainakaan syöpäpotilas, en vieläkään. Tulen kohdelluksi sairautena, kasvottomana potilaana ja toimenpiteiden jatkumona. Ja välillä kauniisti, mutta sekään ei tunnu oikealta. Oliko minulla jossain perhe, poika... koti? On kirjoja, jotka tulevat niin sanotusti lähelle. Ja sitten on kirjoja, jotka tulevat iholle, mieleen ja ajatuksiin... Melkein liian lähelle. Laura Save , alle kolmikymppinen nuori nainen, lääkisopiskelija ja toinen pienen Otso-vauvan kahdesta äidistä, saa kuulla sairastavansa luusyöpää. Kun on itse alle kolmikymppinen nuori nainen ja toinen pienen vauvan kahdesta äidistä, niin elämäntilanne liippaa ...

Alkuvuoden luettuja

Luettujen kirjojen listauspäivitykset ovat unohtuneet minulta kokonaan, joten tässä tulee kerralla helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuun luetut. Helmikuun luetut: Gustave Flaubert: Bibliomania Laura Save: Paljain jaloin Maaliskuun luetut: Helen Dunmore: House of Orphans Jonathan Coe: Unen talo Huhtikuun luetut: J. K. Rowling: Paikka vapaana Leena Krohn: Tainaron Toukokuun luetut: Marja Björk: Poika P. G. Wodehouse: Hot Water Hanna Hauru: Paperinarujumala Kirsi Vainio-Korhonen: Ujostelemattomat . Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa . Palaan arvioimaan nämä kunnolla myöhemmin. Nyt en malta; on pakko palata työn ääreen, vaikka ulkona on helle, uimaranta on sadan metrin päässä ja lapsi konttaa limenvihreissä sortseissaan olohuoneessa ja sanoo "tjoo!", kun häneltä kysytään ulos lähtemisestä... ♥