tiistai 26. kesäkuuta 2012

Nancy Garden: Annie on My Mind

Cover art: Ali Smith
It was like a war inside me; I couldn't even recognize all the sides. There was one that said, "No, this is wrong; you know it's wrong and bad and sinful," and there was another that said, "Nothing has ever felt so right and natural and true and good."

Summer's here and Helsinki Pride is this week. And I can't be there. :( But in honour of the week, here's a short review of a novel that has become a classic in the world of LGBT fiction.

Annie on My Mind is one of the pioneers of LGBT books written for young adults. Originally published as early as 1982, it was one of the first novels about a lesbian relationship written for young adult readers. It was also one of the first books of its kind to portray homosexuality as a permanent, positive part of personal identity - not a phase, a fling or something that can be or should be changed.

It's not very surprising that the book caused some controversy when it was introduced to several high school libraries in the United States. The most famous incident is probably a public burning of the book, organized in Kansas in 1993...

Annie on My Mind was clearly written for a teenage audience. The main characters are two 17-year-old high school girls living in New York. The narrator, Liza, meets and becomes friends with Annie while visiting an art museum on a rainy day. Their close friendship soon develops into a romantic relationship, which is first confusing for both. They know that they have to keep the true nature of their relationship a secret, which causes additional pressure and challenges.

Although Nancy Garden breaks one taboo with the novel (portraying a same-sex relationship as a positive thing), she is careful not to break another: the description of sex in a novel for teen/young adult readers. The physical side of Liza and Annie's relationship is only described very vaguely and basically left to the reader's imagination. Even today, the portrayal of sex in YA books is frowned upon, but we have come a long, long way from Annie, as for instance last year's winner of the Finlandia Junior Prize shows. :)

Annie on My Mind was a bit dated and somehow very... American (the setting, the high school environment, the social classes etc.). The two girls act their age - seventeen - and not always in a good way. They are occasionally childish, melodramatic, irrational and naive. But the fact that they are not perfect heroines probably makes them easier to relate to and identify with, at least for young readers.

Nancy Garden: Annie on My Mind. Farrar, Straus and Giroux. 2007. 263 pages.

NancyGarden.com
Wikipedia: Annie on My Mind

** So American -haasteen kategoriaan Modern Women Writers (3/5 suoritettu) **

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Claire Castillon: Kuplissa

Kannen kuva: Christine Tamalet
Kun mieheni ja sisareni saivat sisarenpoikani, he palauttivat minulle loputkin tavarani. Katsoin pussin pohjalle, josko he olisivat sujauttaneet sinne ohimennen pikku viestin, jossa ilmoitettaisiin, että minä olen lapsen äiti.

Siinä missä Claire Castillonin ihanan vinksahtanut Äidin pikku pyöveli kertoi epäsovinnaisista äiti-tytär-suhteista ja Pieni sydän jaksaa rakastaa kuvaili aviopareja ja erilaisia parisuhteita, Kuplissa keskittyy laajaan skaalaan erilaisia naisia. On naisia parisuhteissa, vanhempina ja lapsina, anoppeina, tyttöystävinä, vaimoina, leskinä, urakeskeisinä suorittajina...

Uusin novellikokoelma on jälleen tuttua Castillonia: sysimustaa huumoria, vähintäänkin kummallisia ihmissuhteita, häiriintyneiden ajatusten suoltamia monologeja. Jotkut novelleista ovat suorastaan puistattavia, kuten "Ondine", jossa äiti on kutsunut vieraat ihastelemaan kylpevää vauvaansa, kunnes jossain vaiheessa lukija tajuaa, ettei Ondine taida olla enää vauva ollenkaan... Osassa taas on tragikoomisia piirteitä, kuten "Aimée"-novellissa, jossa nainen keksi itselleen rakastajan, jotta hänen aviomiehensä kiinnostuisi hänestä uudelleen.

Pidän Castillonin teksteistä. Niissä ei ole mitään pakotettua eivätkä ne käy tylsiksi, vaikka tähänkin novellikokoelmaan mahtuu kymmeniä, osittain samankaltaisia pikku "kuplia". Castillon osaa yllättää ja shokeerata sopivasti, mutta samalla viihdyttää ja riemastuttaa. Kuplissa ei minusta ollut ihan yhtä hauska ja vaikuttava kuin Äidin pikku pyöveli, mutta kannattaa lukea silti!

Novellikokoelmaa on luettu ahkerasti myös blogeissa: ainakin Susa, Morre, Minna, Erja, Jenni S., Katja/Lumiomena, Päkä, Maija ja Sonja ovat bloganneet kirjasta.

Claire Castillon: Kuplissa. Gummerus. 2012. 167 sivua.
Ranskankielinen alkuteos: Les bulles
Suomentaja: Lotta Toivanen

Gummerus: Kuplissa
Gummerus: Claire Castillon

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Hennariikka Romu: Elämänviiva

Sitä mä pelkään, että jos kertoisin totuuden, Janne häipyisi, eikä mulla olisi enää mitään. 
Totuutta olen kätkenyt siitä asti, kun sen itse tajusin. Tulee päivä päivältä vaikeammaksi piilottaa niin suurta osaa itsestään, ja olen varma, että moni tietää mun suuren salaisuuteni. Mutta Jannelta mä haluan pimittää kaiken, suojelen sitä itseltäni. Haluaisin, ettei se koskaan saa tietää. Niin me voitaisiin olla aina yhdessä.

Tähän kirjaan tartuin kirjaston nuortenosastolla. Kirjan kansi on uskomattoman 90-lukulainen, mutta sen teemat ovat edelleen hyvin ajankohtaisia.

Kertojana toimii Janne, yläasteikäinen poika, jonka paras ystävä on Ilkka, isovanhempiensa kanssa asuva, taiteellinen yksinäinen susi, joka ei päästä ketään lähelleen. Yläastemaailmassa siis eletään, mietitään tulevaisuudensuunnitelmia ja ystävyyttä, tyttöystäviä, itsenäistymistä ja ryyppäämistä. Ympäröivä maailma vie Jannea mukanaan, mutta Ilkka kantaa sisällään suurta salaisuutta, jota hän ei uskalla kertoa kenellekään - ei varsinkaan Jannelle.

Vaikka kirjan ilmestymisestä on tosiaan aikaa jo 16 vuotta, sen kuvaus kahden pojan välisestä ystävyydestä ja toisen erilaisuudesta tuntuvat edelleen tuoreilta ja ajankohtaisilta aiheilta. Molemmat pojat pääsevät kirjan sivuilla myös ääneen: Janne kertojana ja Ilkka päiväkirjamerkintöjen muodossa. Otteet Ilkan päiväkirjasta, pohdinnat omasta identiteetistä, on oikeasti hyvin kirjoitettu ja vaikuttavat välillä olevan peräisin paljon vanhemman ja kokeneemman henkilön kynästä. Siinä mielessä kirjassa ei ainakaan väheksytä nuorta lukijaa, eikä asioita yksinkertaisteta tai selitetä liikaa auki. Myös kirjan loppu jää sopivan arvoitukselliseksi.

Kirjaa on luettu myös Marikan ja Rosenan blogeissa.

Hennariikka Romu: Elämänviiva. Otava. 1996. 187 sivua.

Sivupiiri.fi: Elämänviiva

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Huhti- ja toukokuun luetut

Hieman myöhässä listaan näitä toukokuun luettuja ja huhtikuun luetutkin ovat näköjään jääneet listaamatta, joten tässä tulee kirjalistaa peräti kahden kuukauden ajalta.

Huhtikuun luetut:
Doris Lessing: Ben, in the World
Amy Chua: Tiikeriäidin taistelulaulu
Rajeev Balasubramanyam: In Beautiful Disguises
Turkka Hautala: Kansalliskirja
Guy Delisle: Pjongjang
Merja Mähkä: Ihanasti hukassa ja miten sieltä pääsee pois
Tuomas Lius: Haka
Hennariikka Romu: Elämänviiva

Huhtikuu oli oikein kirjallisuuden eri lajien ilotulitusta. Mukaan mahtui omaelämäkerrallista kasvatuskirjaa ja matkakertomusta, sarjakuva, dekkari, nuortenromaani, tarinakokoelma sekä pari tavallistakin romaania.

Eniten ajatuksia ja keskustelua herätti Tiikeriäidin taistelulaulu. Positiivisin yllätys sen sijaan oli varmaankin Ihanasti hukassa ja miten sieltä pääsee pois.

Oudoimmat hakusanat, jolla blogiini eksyttiin huhtikuussa olivat:
todella paksu kirjallisuuden klassikko (suosittelen tiirailemaan vaikkapa venäläisen tai ranskalaisen kirjallisuuden suuntaan, siellä on osattu kirjoittaa tiiliskiviä jo kauan)
oudoimmat blogit (en tiedä, mitä tästä pitäisi ajatella...) :D
jatta kapari puhelinnumero (kuka tällaista googlettaa - kuulostaa vähän stalkkausmeiningiltä...)


Toukokuun luetut:
Claire Castillon: Kuplissa
Nancy Garden: Annie on My Mind
Heli Kruger: Olen koskettanut taivasta
Jean Kwok: Girl in Translation
David Ebershoff: Tanskalainen tyttö

Toukokuussa keskityin sitten lähes yksinomaan romaaneihin, vaikka toki mukaan mahtui yksi novellikokoelmakin (Kuplissa). Toukokuu oli varsinainen tyttöjen ja naisten kuukausi, vaikken sitä nyt mitenkään tämän teeman ympärille suunnitellut. ;) Kuplissa kertoo pääosin erilaisista naisista ja heidän vinksahtaneista ihmissuhteistaan. Annie on My Mind on yksi ensimmäisistä amerikkalaisista nuortenkirjoista, jossa aiheena on kahden tytön välinen suhde. Myös Krugerin romaani käsittelee osittain naisten välistä rakkautta ja naisten huippu-urheilua. Girl in Translationissa päähenkilö on kirjan nimen mukaisesti tyttö ja Tanskalainen tyttö kertoo myös tytöstä nimeltä Lili, joka elelee erään miestaiteilijan sisällä ja haluaisi päästä ulos... Näistä vielä lisää, kunhan saan arviot blogiin asti.

Toukokuussa blogiini päädyttiin mm. seuraavilla hakusanoilla:
shakespearen verisin näytelmä (tähän on helppo vastata: Titus Andronicus)
lettupannun voi korvata (tottahan toki, kyllä ne letut paistaa vaikka millä!)
kuka olen? (hankala kysymys, mutta en usko, että vastaus löytyy googlesta) ;)

Lähes koko loppuviikoksi on luvattu koleaa ja sateista säätä, joten mikäpä olisi parempi syy käpertyä sohvalle teekupposen ja kirjan kanssa. Katherine Boon ravisuttava Kätkössä kauniin ikuisen on edelleen kesken ja vuoroaan odottelevat myös Eeva Rohaksen Keltaiset tyypit sekä Eija Lappalaisen & Anne Leinosen Hiekkasotilaat, eli odotettu jatko-osa Routasisaruksille.