Kirjanurkkaus

BENEDICK Nainen minut kantoi, siitä häntä kiitän. Nainen kasvatti minut, ja siitä myös annan nöyrän kiitoksen. Mutta miekkaani en lykkää mihin tahansa huotraan, anteeksi vain, hyvät naiset. William Shakespearen Paljon melua tyhjästä on yksi niistä Shakespeare-haasteeni suomennoksista, joita eniten odotin. Alkuperäinen Much Ado About Nothing on muistikuvieni mukaan ensimmäinen Shakespearen näytelmä, jonka luin teini-iässä. Minä ja silloinen ystäväni fanitimme kyseistä näytelmää ja erityisesti vuoden 1993 elokuvaversiota , jonka on ohjannut Kenneth Branagh . Branagh itse esiintyi leffassa kukkoilevana Benedickinä, ja Emma Thompson oli upea sanavalmiina ja teräväkielisenä Beatricena. Meillä oli tapana siteerata vuorosanoja näytelmästä tai elokuvasta sopivissa tilanteissa, mikä aiheutti meille tietenkin valtavasti hupia (ja muille epäilemättä myötähäpeää/hämmennystä). ;) Odotukset Kersti Juvan uutta suomennosta kohtaan olivat siis korkealla, varsinkin suomentajan kirjoittaman saa...

Minä olin nykyään äiti, kotirouva, toimistotyöntekijä, yliopisto-opiskelija ja vangin vaimo. [...] Ajan mittaan opin kantamaan työtaakkani ja aloin tottua siihen. Silloin tajusin, että kykenemme paljon enempään kuin uskomme. Jonkin ajan päästä totumme elämäämme ja rytmimme sopeutuu tehtäviemme määrään. Olin kuin juoksija elämän kilparadalla, ja Hamidin ääni, joka sanoi "olen ylpeä sinusta" kaikui korvissani kuin yleisön aplodit valtavalla stadionilla, ja vahvisti voimiani ja ketteryyttäni.   Tämä on niitä romaaneja, joiden takakannessa pitäisi olla varoitusteksti: "Aloita lukeminen vain, jos ehdit ihan oikeasti uppoutua tähän kirjaan ajan kanssa!" Parinoush Sanieen Kohtalon kirja oli ainakin minulle siinä määrin koukuttava, että jouduin useampana iltana uhraamaan muutamia tunteja kalliista yöunestani, jotta ehtisin lukea kirjaa mahdollisimman pitkälle eteenpäin. Jokainen, joka tietää, miten korvaamattoman arvokkaita yön tunnit ovat huonosti nukkuvan taaperon va...

Kesäkuussa työjutut tuntuivat vievän jokaisen liikenevän minuutin vuorokaudesta, joten lukemiselle ja varsinkin bloggaamiselle jäi aivan liian vähän aikaa. Kesälukumaratonin aikana ehdin sentään lukea reilut kolme kirjaa, eli puolet kuukauden lukusaldosta. Kesäkuun luetut: Adolfo Bioy Casares: Morelin keksintö William Shakespeare: Cymbeline Joel Haahtela: Katoamispiste Raija Siekkinen: Se tapahtui täällä J. M. Coetzee: Michael K:n elämä Gabriel García Márquez: Mamá Granden hautajaiset Luin siis (ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni) argentiinalaisen kirjailijan kirjoittaman romaanin, Morelin keksinnön , joka onnistui olemaan yhtaikaa sekä mitäänsanomaton että ajatuksia herättävä. Kuukauden kohokohtia olivat ehdottomasti Haahtelan , Siekkisen ja (edellisistä täysin poikkeavan) Coetzeen kirjat, jotka ahmin maratonin aikana enkä ole vieläkään onnistunut purkamaan vaikutelmiani sanoiksi. Márquezin tarinakokoelma oli edellisiin verrattuna pirstaleinen ja sekava, mutta sellain...