Ulla Appelsin: Titanicin tuntematon lapsi

Kansi: Jani Blommendahl

"Kun laiva alkoi upota, ihmiset laivalla alkoivat huutaa, kirkua ja valittaa. Kun laiva upposi yhä syvemmälle, huudot kovenivat ja kovenivat ja muuttuivat yhä hirveämmiksi. Sitten, kun laiva oli katoamaisillaan, huuto oli jotain kammottavan outoa. En pysty kuvailemaan sitä. En pysty sanomaan millaista se oli. Se oli vain kauheaa. Voin yhä kuulla sen."

Näin muistelee Anna Sjöblom, yksi Titanicilta selviytyneistä suomalaismatkustajista, onnettomuusyön ääniä. Titanicin uppoamisesta suurimmalle osalle tulee varmaan ensimmäisenä mieleen Titanic-elokuvan esittämä versio tapahtumista. Tänä vuonna tuli kuluneeksi sata vuotta onnettomuudesta ja kaupunginkirjastossamme oli sen kunniaksi nostettu esille Titaniciin liittyviä romaaneja ja tietokirjoja. Sieltä nappasin mukaani tämän teoksen, joka kertoo suomalaissiirtolaisten matkasta Titanicilla ja erityisesti yhden perheen tarinan.

Viisi päivää Titanicin turman jälkeen merestä löytyi reilun vuoden ikäisen pojan ruumis. Tuntematon lapsi haudattiin Kanadaan ja hänestä tuli eräänlainen Titanicin (lapsi)uhrien symboli, jonka haudalle käytiin (ja käydään edelleen) laskemassa kukkia ja pehmoleluja. Vuonna 2002 tehdyt DNA-tutkimukset paljastivat, että lapsi oli suomalainen Eino Panula. Ulla Appelsinin teos kertoo Panulan perheen vaiheista, Juhosta ja Mariasta sekä heidän lapsistaan, jotka kuuluivat niihin tuhansiin suomalaisiin, jotka läksivät Amerikkaan 1900-luvun alussa paremman elämän toivossa. Kirjassa kerrotaan seikkaperäisesti Panuloiden useammastakin laivamatkasta Yhdysvaltoihin ja takaisin koti-Suomeen, sekä suomalaissiirtolaisten oloista uudessa kotimaassa.

Marraskuussa 1911 Juho Panula läksi Ylihärmästä jo kolmatta kertaa Yhdysvaltoihin työn perässä. Vaimon ja viiden pojan oli määrä seurata jälleen kerran perässä, kunhan Juho löytäisi ensin töitä ja kodin perheelle. Huhtikuussa 1912 Maria Panula astui Titaniciin poikiensa kanssa. Kukaan heistä ei selvinnyt turmasta hengissä.

Kirjan mielenkiintoisinta antia oli erityisesti Titanicin turman jälkiselvittelyn kuvaus: kuinka kehno tiedonvälitys aiheutti sen, etteivät perheenjäsenet, sukulaiset ja ystävät saaneet pitkään aikaan tietää varmasti, oliko joku perheestä sittenkin jäänyt henkiin. Kuinka syyllisiä onnettomuuteen etsittiin vimmatusti ja kuinka laivayhtiöltä haettiin korvauksia. Ja kuinka unelmien romuttuminen ja kaiken menettäminen saattaa vaikuttaa ihmiseen, esimerkiksi juuri Juho Panulaan, loppuiäksi.

Vuonna 2003 julkaistulta kirjalta vie pohjaa se, että vuonna 2007 selvisi, ettei Kanadaan haudattu tuntematon lapsi ollutkaan Eino Panula. Tarkemmat tutkimukset paljastivat, että kyseessä olikin puolitoistavuotias englantilaispoika, Sidney Goodwin. Mutta eipä se tee Panuloiden tarinasta yhtään vähemmän kiinnostavaa luettavaa. :)

Ulla Appelsin: Titanicin tuntematon lapsi. Ajatus Kirjat. 2003. 223 sivua.

Gummerus: Titanicin tuntematon lapsi