Siirry pääsisältöön

Kevään 2015 uutuudet

Kevään uutuuskirjalistauksia on jo pyörinyt monessa blogissa, ja niistä on tullut bongailtua muutamia kiinnostavia lukuvinkkejä. Kustantamoiden katalogeista on löytynyt lisää, joten tässä Kirjanurkkauksen kevätkirjalistaus - höystettynä muutamalla kesäkirjalla:

Atena

Sateenkaaren alla (toim. Maria Rintamäki ym.) (5/2015) - Vihdoin ilmestyy kaivattu tietokirja, joka antaa äänen aivan tavallisille ja samalla ainutlaatuisille sateenkaariperheille! Tässä teoksessa 30 erilaista, sateenkaarevaa perhettä kertoo oman tarinansa. /LUETTU!

Atrain Kustannus

Kerttu Vuolab: Bárbmoáirras - Valon airut. Pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana ollut pohjoissaamenkielinen romaani julkaistaan tänä vuonna suomeksi.

Bazar

John Williams: Stoner (2/2015) -  Amerikkalaismiehen elämäntarina kertoo mm. rakkaudesta englannin kieleen ja kirjallisuuteen. Kirja ilmestyi alun perin jo vuonna 1965, mutta on noussut viime vuosina uudelleen esiin, kun The New Yorker nimesi sen "suurimmaksi amerikkalaiseksi romaaniksi, josta et ole koskaan kuullut". Bloggaajista esim. Leena Lumi on jo lukenut tämän ja ihastunut.

Rabih Alameddine: Hakawati, tarinankertoja (4/2015) - Libanonilais-amerikkalaisen kirjailijan teoksessa Tuhannen ja yhden yön tarinat kietoutuvat yhteen Libanonin sotaisan historian kanssa.

Gummerus 

Kamila Shamsie: Jumala joka kivessä (1/2015) - Ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä Englannista Pakistaniin matkaava nuori arkeologi kohtaa Peshawarissa sodassa haavoittuneen pataanisotilaan. Kunnianhimoinen romaani valtakuntien välisistä selkkauksista ja miesten välisestä toveruudesta sodan keskellä. Tämä odottaa jo yöpöydällä lukemistaan. :) /LUETTU!

Emma Hooper: Etta ja Otto ja Russell ja James (2/2015) - Kustantajan mukaan "hassu ja haikea" esikoisromaani merestä, muistoista ja rakkaudesta.

Karisto

Anu Holopainen: Ihon alaiset (3/2015) - Nuortenkirja sijoittuu tulevaisuuteen, aikaan, jolloin ulkonäön muokkaaminen kauneusleikkauksilla on ennemminkin sääntö kuin poikkeus. /LUETTU!

Nemo

Katie Scott & Jenny Broom: Eläinten sukupuu (1/2015) - The Sunday Timesin vuoden lastenkirjapalkinnon voittanut tietokirja esittelee eläinlajien kirjoa upeiden piirroskuvien kera.

Otava

Granta 4: Seksi (2/2015) - Granta-aikakauskirjan tuoreimman numeron aiheena on seksi. Aihetta käsittelevät mm. Antti Holma, Eeva Rohas ja Jeanette Winterson.

Margaret Atwood: Uusi maa (3/2015) - Romaani päättää Atwoodin dystopiatrilogian, josta tosin olen lukenut vain toisen osan, eli Herran tarhurit. Atwood on pysyvästi lukulistallani. :)

Siltala

Aki Ollikainen: Musta satu (4/2015) - Menneiden sukupolvien tragediat heijastuvat nykyaikaan pahamaineisella Tattarisuolla.

César Aira: Miten muutuin nunnaksi / Syntymäpäivä (4/2015) - Itselleni ennestään tuntematon argentiinalaiskirjailija yhdistelee pienoisromaaneissaan absurdia metafysiikkaa ja synkkää huumoria.

Ljudmila Ulitskaja: Tyttölapsia (4/2015) - Ulitskajaa minun on pitänyt lukea jo pidemmän aikaa. Pitäisiköhän aloittaa tästä kertomuskokoelmasta, kun kerran Venäjä on myös tämän vuoden Helsingin kirjamessujen teemamaa? :)

Tammi

Sarah Waters: Parempaa väkeä (5/2015) - Waters palaa takaisin siihen, missä hän on minun mielestäni parhaimmillaan: historiallisiin romaaneihin, joissa naisten välinen rakkaus on tärkeässä osassa. Romaani sijoittuu 1920-luvun Lontooseen. Omppu on jo ehtinyt blogata alkukielisestä romaanista; kuulostaa lupaavalta! /LUETTU!

Saara Turunen: Rakkaudenhirviö (4/2015) - Itseironinen esikoisromaani omaa paikkaansa maailmassa etsivästä naisesta.

Teos

Leena Krohn: Erehdys (3/2015) - Tragikoominen tarinakokoelma kirjailijasta.

WSOY

Elina Hirvonen: Kun aika loppuu (3/2015) - Hirvosen aiemmat romaanit ovat tehneet valtavan vaikutuksen. Tuoreimmassa teoksessa on kaiken lisäksi Ville Tietäväisen suunnittelema tyylikäs kansi. /LUETTU!

Karoliina Timonen: Kesäinen illuusioni (6/2015) - Aika mennyt palaa -romaanilla hurmanneen kirjabloggaajakollegan toinen romaani. 

Tiina Laitila Kälvemark: Karkulahti (1/2015) - Karkulahden talossa asuvat venäläinen Vera ja suomalainen Elisabeth. Romaani kielletyistä tunteista, syyllisyydestä ja surusta. /LUETTU!

Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe (5/2015) - Olen törmännyt romaanin alkukieliseen versioon (All the Light We Cannot See -nimi kuulostaa englanniksi huomattavasti sujuvammalta kuin sen sanasta sanaan tehty suomennos!) useissa englanninkielisissä blogeissa, missä se on lähes poikkeuksetta kehuttu pilviin. Sokean ranskalaistytön ja saksalaispojan polut risteävät sotaisassa Euroopassa. /LUETTU!

Jenny Nordberg: Kabulin tyttöjen salaisuus (3/2015) - Pistin tämän tietokirjan lukulistalleni jo useita kuukausia sitten, kun luin siitä erään englanninkielisen arvostelun. Palkitun ruotsalaistoimittajan teos kertoo afganistanilaisesta perinteestä, jossa tyttöjä kasvatetaan murrosikään asti poikina, koska poikalapset ovat paljon arvostetumpia. Nordberg on kirjaansa varten tutustunut useisiin poikana eläviin tyttöihin ja haastellut heitä. /LUETTU!

Lukemista siis riittää taas koko alkuvuodeksi! Käännöskirjoista odotan eniten Shamsien, Watersin ja Doerrin teoksia. Kotimaisista taas Hirvosen romaanille on korkeimmat odotukset.

Kommentit

  1. Minäkin odotan kovasti Watersin uusinta, vaikka olenkin lukenut kirjailijalta vasta vain Silmänkääntäjän. Myös Williamsin Stoner kiinnostaa todella paljon. Kaikki se valo jota emme näe kuulostaa myös mielenkiintoiselta. :)

    VastaaPoista
  2. Ehdin jo lukea Jumala joka kivessä teoksen ja voin suositella sitä :)
    Kivoja kirjauutuuksia, joista en osasta ollut kuullut mitään, kiitti sulle.

    VastaaPoista
  3. Listassasi on muutama, joita itsekin katselin kiinnostuneena uutuusluetteloista. Ainakin Anu Holopaisen Ihon alaiset ja Karoliina Timosen Kesäinen illuusioni. Anthony Doerrin kirjaa ehdin jo englanninkielisenä katsella kirjastostakin, mutta ehkä taidan odottaa suomennosta luettavaksi.

    Olen samaa mieltä tuosta Doerrin kirjasta. Alkuperäinen nimi kuulostaa paljon runollisemmalta ja kauniimmalta kuin kankea suomennettu nimi. :/

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt

José Saramago: Luola

[...] jotkut lukevat koko ikänsä eivätkä pääse koskaan lukemansa sisälle, he takertuvat tekstiin eivätkä ymmärrä että sanat ovat vain virtaavan joen poikki aseteltuja kiviä, ne ovat sitä varten että pääsisimme niitä myöten toiselle rannalle, sillä pääasia on juuri se toinen ranta, Paitsi jos, Paitsi jos mitä, Paitsi jos sellaisella joella ei olekaan pelkästään kahta rantaa vaan monta, jos jokainen lukija on itse oma rantansa ja jos se ranta, jolle hänen on päästävä, onkin juuri hänen ja vain hänen [...] Yritin joskus lukea José Saramagon Toinen minä -romaania, mutta en päässyt muutamaa kymmentä sivua pidemmälle. En pitänyt kilometrin pituisista lauseista, verkkaisesta tahdista ja sekavasta dialogista, jossa ei tiennyt kuka sanoi mitäkin. Tartuin siis hieman vastahakoisesti lukupiirikirjaamme Luolaan . Yllätyin, miten mukaansatempaava romaani oli (ainakin Toiseen minään verrattuna!) ja luin kuin luinkin 400-sivuisen järkäleen vajaassa viikossa. Tyyli tuntui heti alusta lähtien pe

Miki Liukkonen: Lapset auringon alla

100 on hyvä numero, hän ajatteli, se on tasapainoinen luku. Sillä on neljä jalkaa, se tuoksuu Omolle ja se on kissa. Niinpä Jonas osti appelsiineja. Hän osti niitä neljä, yhtä monta kuin kissalla on jalkaa, ja saippuaa, samanlaista kuin mitä mummolassa oli ollut hänen lapsuudessaan. Vihreää ja mäntysuovan tuoksuista. Tällaisen saippuan olemassaolon Jonas ehdottomasti hyväksyi, ei pelkästään sen nostalgia-arvon takia vaan myös yleisen hygienian. Tämä on ensimmäinen kirja, jolla osallistun Sivumennen-podcastin ja -blogin #hyllynlämmittäjä-haasteeseen, jossa tarkoituksena on lukea vuoden aikana 12 vielä lukematonta kirjaa omasta hyllystä. Miki Liukkosen Lapset auringon alla on odottanut hyllyssä lukemistaan jo useamman vuoden ajan, muistaakseni ilmestymisvuodestaan (2013) lähtien. Liukkonenhan on oululainen kirjallisuuden enfant terrible ; nuoren, boheemin, vähän hullun rappiorunoilijan perikuva, joka väitti - kenties vain puolivakavissaan - uudistavansa suomalaisen kirjallisuude