Siirry pääsisältöön

Michael Frayn: Skios

Good God, thought Oliver, as he saw her smile. She thinks I'm him!
And all at once he knew it was so. He was Dr Norman Wilfred. He saw his life as Dr Norman Wilfred stretching in front of him like a golden pathway into the rising sun. He had no choice but to walk along that pathway, towards the warmth, towards the light.
So he did, pulling his suitcase behind him.

Have you ever considered picking up a random suitcase off of the baggage carousel at an airport? Or thought of impersonating one of the people whose exotic and mysterious names are held up on the signs in the arrivals lounge? This novel just might inspire you to do so... :)

Oliver Fox, an impulsive young man who is always on the lookout for adventure, trouble or both, arrives on the Greek island of Skios, planning to stay at a villa with a girl he has met only once before ("for five minutes"). On the same flight arrives Dr Norman Wilfred, a distinguished scientist who has come to Skios to give a lecture on his field of expertise, scientometrics.

When Oliver accidentally picks up Dr Norman Wilfred's suitcase from the baggage carousel and sees the beautiful Nikki Hook in the arrivals lounge, holding up a sign that says "Dr Norman Wilfred", he suddenly decides that it might be interesting to see how long he can impersonate this mysterious doctor. So Oliver goes to stay at a fancy hotel, where he must prepare to give a lecture on a topic that is a complete mystery to him. And Dr Norman Wilfred (with Oliver's suitcase, of course) ends up in a villa in the middle of nowhere with Oliver's would-be girlfriend.

Skios and a scene from another Greek island about two years ago
I didn't know anything about this book beforehand, except that it was long-listed for the Booker Prize last year, so I had no idea what to expect. The first few pages of the novel were surprisingly boring to read and I was just about to give up on the entire book, but I decided to read at least to page 30 before doing so. :) And I'm pretty happy I did!

Skios is a comic novel, a traditional farce of mistaken identities, identical suitcases getting lost and mixed up, Greek taxi drivers constantly driving people to the wrong places, funny misunderstandings, crazy coincidences, chance encounters and so on. It has all the elements of a comedy where the rational life of (fairly) rational characters slowly but surely spins out of control and where the individual storylines eventually come together in the inevitable messy, hilarious culmination.

I'm reading P. G. Wodehouse's Hot Water at the moment, and it somehow reminds me of this novel. Wodehouse's style of writing is more complex, but the mistaken identities and other misunderstandings that eventually form a crazy, comical mess are similar.

I haven't read a book this entertaining and this funny in a long, long time! Yes, the characters are a bit one-sided. Yes, the humour is based largely on misunderstandings due to typical language problems and the characters' own delusions and assumptions about themselves and others. And yes, as the story unfolds, it becomes more and more incredible, implausible and ridiculous. But that's the beauty of a farce. :)

Michael Frayn: Skios. Faber & Faber. 2012. 278 pages.

Faber & Faber: Skios
The Guardian: Skios - review
Wikipedia: Skios
Wikipedia: Michael Frayn

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anni Kytömäki: Kultarinta

Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Mutta ehkä muut ihmiset eivät metsässä ole samoja kuin avotaivaan alla. He muuttuvat yhtä aikaa läpinäkyviksi ja salaperäisiksi, tavallisiksi ja oudoiksi, samaksi aineeksi kuin tuuli, linnunlaulu ja neulasten kärjissä tiukkuvat vesihelmet. Metsässä heidän ytimeensä näkee hetkittäin. Tai ei, sen vain aavistaa. Olin lukenut yhden sivun ja yli 600 oli vielä edessä, kun minun piti laskea kirja alas ja hengähtää hetki. Anni Kytömäen kirjoitustyyli on pakahduttavan kaunista, lumoavaa, tarkkaa ja kuvailevaa. Luontosanat kuulostavat eksoottisilta uudissanoilta, mutta samalla ikiaikaisen perinteisiltä. Puhutaan murskasiipi linnusta, vesikivestä , maata suonivista poluista ja äänestä, joka sujuttelee puiden takaa. Sanotaan, että suomen kielessä ja murteissa on satoja eri sanoja pelkästään lumelle, mutta Kytömäen romaani osoittaa, miten runsaasti kielestä löytyy myös muita Suomen luontoon ja metsien kulttuuriperintöön liittyviä sanoja, joita tällainen luonnos

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt

Annika Idström: Veljeni Sebastian

Päällyksen kuva: Ilkka Pesonen Täytin viikko sitten yksitoista vuotta ja ensimmäistä kertaa ymmärsin kouriintuntuvasti ajan rajallisuuden ja sen että jonakin päivänä minäkin kuolen. Toisinaan kun katson itseäni peilistä kauhistun, näen kellertävän ihon, hiuksenhienot rypyt suun ympärillä ja silmien alla sinertävät kuopat. Sanonta "lapsuus on ohi" ei ole koskaan koskenut minua, oma lapsuuteni ei ole edes alkanut. Veljeni Sebastian pisti silmääni WSOY:n kevään 2012 katalogista. En ollut aiemmin kuullut edes kirjailijan nimeä, mutta kustantamon ottaman uuden painoksen kuvaus kuulosti kiehtovalta. Kustantamon mukaan romaani on "väkevän myyttinen kuvaus hyvän ja pahan kerrostuneisuudesta, perhesuhteiden salatusta väkivallasta". Päähenkilö on koulukiusattu, pikkuvanha, 11-vuotias Antti. Vuonna 1985 ilmestynyt romaani on ollut Finlandia-palkintoehdokkaana ja saanut myös Valtion kirjallisuuspalkinnon. Itse luin alkuperäisen, vuonna 1985 ilmestyneen version ja voin s