Intohimo oli kaapannut hänet kokonaan valtoihinsa. Hän tuskin söi, ei nukkunut enää, vaan uneksi vain päivät pitkät, yötkin läpeensä kirjoista. Kirjat olivat hänen ainoa ajatuksensa. Hän haaveili kaikesta siitä jumalallisesta, ylevästä ja kauniista, mitä ruhtinaallisen kirjaston uumeniin voisi kätkeytyä.
Muutimme tässä jokin aika sitten uuteen kotiin uudessa kaupungissa, ja pakkomielteisestä kirjojen hamstraamisesta kertovan tarinan lukeminen sopi muuton kanssa yhteen paremmin kuin hyvin. :) Koska muutto tapahtui sukulaisten ja tuttavien ystävällisellä avustuksella, pohdimme pitkään ja hartaasti, kuinka tekisimme järjettömien kirjapinojemme roudaamisesta uuteen asuntoon mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Muuttajakaartin toiveena oli pieniä, mahdollisimman kevyitä laatikoita. Mutta kun pakattavia kirjoja on lähemmäs 20 hyllymetriä (!), niin niitä pieniä laatikoita tuli sitten melkoinen pino: yli 30 boksia, joissa oli alun perin A4-paperia (olivat kyllä kestäviä!). Mutta kirjat saatiin onnellisesti muutettua eikä kukaan nurissut niiden määrästä tai painosta, vaikka laatikkovuori herättikin hilpeyttä. Että tätä(kin) se bibliomania teettää... :)
Ranskalainen Gustave Flaubert tunnetaan varmasti parhaiten klassikkoromaanista Rouva Bovary, enkä minäkään ollut edes kuullut Bibliomaniasta ennen tätä. Kyseessä ei olekaan mikään suuri merkkiteos tai edes kokonainen romaani, vaan Bibliomania on Flaubert'n 15-vuotiaana kirjoittama kertomus, jonka taustalla on kirjailijan lehdestä lukema tarina hullun munkin pakkomielteisestä rakkaudesta kirjoihin.
Flaubert'n kertomuksessa bibliomaniasta kärsii espanjalainen kirjakauppias Giacomo. Kilpaileva kirjafiili Baptisto tuntuu nappaavan Giacomon nenän edestä kaiken harvinaisen, vanhan ja arvokkaan. Kun eräs arvokas käsikirjoitus jälleen päätyy huutokaupassa Baptiston käsiin, Giacomo menettää malttinsa. Outo rikosaalto pyyhkäisee yli Barcelonan, ja lopulta Baptiston kirjakaupassa syttyy mystinen tulipalo. Kun Giacomon hallusta löytyy palosta pelastettu käsikirjoitus, epäilykset kohdistuvat luonnollisesti häneen.
Bibliomania on hauska ja mestarillisen sujuvasti kirjoitettu jännitystarina pakkomielteisestä kirjojen hamstraamisesta, johon uskon, että moni kirjabloggaaja ja himolukija voisi hyvin samastua. :P
Flaubert'n kertomuksen lisäksi teos sisältää kulttuurihistorioitsija Hannu Salmen esseen Flaubert'n tarinan tosipohjaisesta taustasta sekä suomentaja Antti Nylénin esseen bibliofiliasta. Jotkut kohdat alkoivat kuulostaa jo pelottavan tutuilta:
Vähitellen nuoren bibliofiilin mielenkiinto kohdistuu yhä oudompiin niteisiin, joiden näkeminen antikvariaatin hyllyssä todella saa hänen sydämensä hypähtämään. Samalla hän alkaa ihannoida kirjojen määrää. Hän haalii kirjoja nurkkiinsa juovuksissa siitä, että hänellä on niihin varaa. Kirjan mystiikkaanhan kuuluu, että ne ovat arvokkaita, vaikka ne olisivat halpoja.
Mielenkiintoista luettavaa on erityisesti Nylénin kommentti ajankohtaiseen keskusteluun kirjojen sähköistymisestä. Nylén pohtii erityisesti sitä, miten bibliofiilit ja kirjoja ahmivat lukutoukat suhtautuvat e-kirjoihin ja muuhun sähköisessä muodossa olevaan sisältöön. Tästähän on ollut puhetta kirjablogeissa aiemminkin (esim. Ahmun ja äskettäin myös Sallan blogissa).
Voisi kuvitella, että todellisten bibliofiilien ja keräilijöiden mielestä kirjan kuuluu olla konkreettinen, kosketettava, paperista tehty keräilyesine. Toisaalta luulisi, että himolukija arvostaisi sitä, että lukulaitteiden myötä hän voi halutessaan kuljettaa mukanaan satoja, ellei tuhansia teoksia, ja lukea niitä milloin vain. Kirjallisuus ei ole koskaan ollut näin helposti suurten massojen saatavilla (ainakaan länsimaissa), eikä lukeminen ole koskaan ollut näin vaivatonta. Ja sitten on tietenkin meitä, jotka jostain syystä haluavat hamstrata metrikaupalla kirjoja hyllyihinsä, mutta nauttivat myös siitä ajatuksesta, että junamatkalla taskusta voi periaatteessa löytyä kymmeniä klassikoita luettavaksi. :) Aineettomat ja aineelliset kirjat voivat elää myös sulassa sovussa; uskon ja toivon, että niin on jatkossakin.
Uutta muuttoa ei (onneksi!) ole tiedossa lähitulevaisuudessa; saa nähdä, montako hyllymetriä kirjoja joudumme sitten pakkaamaan, vai helpottaako kirjojen sähköistyminen muuttopuuhia. ;)
Gustave Flaubert: Bibliomania. Faros-kustannus. 2012. 119 sivua.
Ranskankielinen alkuteos: Bibliomanie
Suomentaja: Antti Nylén
Faros-kustannus: Bibliomania
Kiiltomato: "Hulluna kirjoihin"
Wikipedia: Gustave Flaubert
Muutimme tässä jokin aika sitten uuteen kotiin uudessa kaupungissa, ja pakkomielteisestä kirjojen hamstraamisesta kertovan tarinan lukeminen sopi muuton kanssa yhteen paremmin kuin hyvin. :) Koska muutto tapahtui sukulaisten ja tuttavien ystävällisellä avustuksella, pohdimme pitkään ja hartaasti, kuinka tekisimme järjettömien kirjapinojemme roudaamisesta uuteen asuntoon mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Muuttajakaartin toiveena oli pieniä, mahdollisimman kevyitä laatikoita. Mutta kun pakattavia kirjoja on lähemmäs 20 hyllymetriä (!), niin niitä pieniä laatikoita tuli sitten melkoinen pino: yli 30 boksia, joissa oli alun perin A4-paperia (olivat kyllä kestäviä!). Mutta kirjat saatiin onnellisesti muutettua eikä kukaan nurissut niiden määrästä tai painosta, vaikka laatikkovuori herättikin hilpeyttä. Että tätä(kin) se bibliomania teettää... :)
Ranskalainen Gustave Flaubert tunnetaan varmasti parhaiten klassikkoromaanista Rouva Bovary, enkä minäkään ollut edes kuullut Bibliomaniasta ennen tätä. Kyseessä ei olekaan mikään suuri merkkiteos tai edes kokonainen romaani, vaan Bibliomania on Flaubert'n 15-vuotiaana kirjoittama kertomus, jonka taustalla on kirjailijan lehdestä lukema tarina hullun munkin pakkomielteisestä rakkaudesta kirjoihin.
Flaubert'n kertomuksessa bibliomaniasta kärsii espanjalainen kirjakauppias Giacomo. Kilpaileva kirjafiili Baptisto tuntuu nappaavan Giacomon nenän edestä kaiken harvinaisen, vanhan ja arvokkaan. Kun eräs arvokas käsikirjoitus jälleen päätyy huutokaupassa Baptiston käsiin, Giacomo menettää malttinsa. Outo rikosaalto pyyhkäisee yli Barcelonan, ja lopulta Baptiston kirjakaupassa syttyy mystinen tulipalo. Kun Giacomon hallusta löytyy palosta pelastettu käsikirjoitus, epäilykset kohdistuvat luonnollisesti häneen.
Bibliomania on hauska ja mestarillisen sujuvasti kirjoitettu jännitystarina pakkomielteisestä kirjojen hamstraamisesta, johon uskon, että moni kirjabloggaaja ja himolukija voisi hyvin samastua. :P
Flaubert'n kertomuksen lisäksi teos sisältää kulttuurihistorioitsija Hannu Salmen esseen Flaubert'n tarinan tosipohjaisesta taustasta sekä suomentaja Antti Nylénin esseen bibliofiliasta. Jotkut kohdat alkoivat kuulostaa jo pelottavan tutuilta:
Vähitellen nuoren bibliofiilin mielenkiinto kohdistuu yhä oudompiin niteisiin, joiden näkeminen antikvariaatin hyllyssä todella saa hänen sydämensä hypähtämään. Samalla hän alkaa ihannoida kirjojen määrää. Hän haalii kirjoja nurkkiinsa juovuksissa siitä, että hänellä on niihin varaa. Kirjan mystiikkaanhan kuuluu, että ne ovat arvokkaita, vaikka ne olisivat halpoja.
Mielenkiintoista luettavaa on erityisesti Nylénin kommentti ajankohtaiseen keskusteluun kirjojen sähköistymisestä. Nylén pohtii erityisesti sitä, miten bibliofiilit ja kirjoja ahmivat lukutoukat suhtautuvat e-kirjoihin ja muuhun sähköisessä muodossa olevaan sisältöön. Tästähän on ollut puhetta kirjablogeissa aiemminkin (esim. Ahmun ja äskettäin myös Sallan blogissa).
Voisi kuvitella, että todellisten bibliofiilien ja keräilijöiden mielestä kirjan kuuluu olla konkreettinen, kosketettava, paperista tehty keräilyesine. Toisaalta luulisi, että himolukija arvostaisi sitä, että lukulaitteiden myötä hän voi halutessaan kuljettaa mukanaan satoja, ellei tuhansia teoksia, ja lukea niitä milloin vain. Kirjallisuus ei ole koskaan ollut näin helposti suurten massojen saatavilla (ainakaan länsimaissa), eikä lukeminen ole koskaan ollut näin vaivatonta. Ja sitten on tietenkin meitä, jotka jostain syystä haluavat hamstrata metrikaupalla kirjoja hyllyihinsä, mutta nauttivat myös siitä ajatuksesta, että junamatkalla taskusta voi periaatteessa löytyä kymmeniä klassikoita luettavaksi. :) Aineettomat ja aineelliset kirjat voivat elää myös sulassa sovussa; uskon ja toivon, että niin on jatkossakin.
Uutta muuttoa ei (onneksi!) ole tiedossa lähitulevaisuudessa; saa nähdä, montako hyllymetriä kirjoja joudumme sitten pakkaamaan, vai helpottaako kirjojen sähköistyminen muuttopuuhia. ;)
Gustave Flaubert: Bibliomania. Faros-kustannus. 2012. 119 sivua.
Ranskankielinen alkuteos: Bibliomanie
Suomentaja: Antti Nylén
Faros-kustannus: Bibliomania
Kiiltomato: "Hulluna kirjoihin"
Wikipedia: Gustave Flaubert
Onnea uuteen kotiin :)
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaOnnea uuteen kotiin, jonne ilmeisesti mahtuu lisääkin niitä kirjoja! :)
VastaaPoistaVoisikohan bibliomaniaan saada jonkun estolääkityksen? Alan olla vähän huolissani talomme kantavista rakenteista, kun kirjat salakavalasti lisääntyvät aina kun (mies) selkänsä kääntää...
Kiitos! Kirjahyllyt mahtuivat kyllä, mutta miten saada kaikki kirjat mahtumaan niihin hyllyihin..?!
PoistaEstolääkitykselle voisi olla tarvetta ainakin ennen kirjamessuja, ettei sieltä "joutuisi" joka vuosi raahaamaan toiselle puolelle Suomea useampia kirjakasseja. ;)
Onnea muutosta! Mulla on myös Bibliomania hyllyssä lukuvuoroaan odottamassa. Niin nätti pieni kirja, painavaa asiaa...
VastaaPoista