Siirry pääsisältöön

Kirjallinen kuvakooste Lontoosta

Viiden päivän reissu Lontooseen on onnistuneesti ohi. Noinkin lyhyessä ajassa ehtii yllättävän paljon; kävely ja kiertely tuntuu jaloissa vieläkin. Kirjahyllyynkin tuli uutta täytettä. :) Tässä hieman Lontoon matkan tunnelmia kuvapäivityksen muodossa.

Vasta pari viikkoa sitten ensi-iltansa saanut näytelmä Harry Potter and the Cursed Child ja sen käsikirjoitukseen perustuva teos olivat näyttävästi esillä katukuvassa ja isoissa kirjakaupoissa.




Waterstone'sin kirjakaupoissa tuli käytyä useampana päivänä. Niissä olisi voinut kierrellä vaikka kuinka kauan! Liikaa kiinnostavia kirjoja - tbr-lista kasvoi kohisten.






Anthony Doerrin teoksia.




Tuomas Kyröä ja Emmi Itärantaakin oli nostettu esille.



"Unputdownable" - loistava sana. :)


Shakespearen Globen ohi tuli myös käveltyä, mutta sisälle ei tällä kertaa menty.


Käytiin myös Gordon Square Gardenissa, jossa Bloomsburyn porukka on viettänyt aikaansa. Puistossa oli lukevia ihmisiä. :)




Antikvariaatti Any Amount of Books Charing Cross Roadilla oli ahdas ja valikoima melko suppea, mutta löytyi sieltäkin jotain ostettavaa. :)


Lopuksi elämän karuja totuuksia:


Nyt palaan parantelemaan uupuneita jalkoja sohvalle eli sekakäyttämään olympialaisia ja uutta Potteria. :D

Kommentit

  1. Ihana Lontoon reissu, kiitos kun sain katsella kuvia :)

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Oli kyllä onnistunut reissu. Ja ihan kuin Brexit olisi vaikuttanut kirjojenkin hintoihin... ;)

      Poista
  3. Voi, kun iski Lontoo-ikävä. Rakastan (!) sitä kaupunkia. Kaikki ne puistot, kirjakaupat, teehetket...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matkalla tuli kyllä sellainen tunne, että Lontoossa pitää käydä useammin. Edellisestä käynnistä olikin vierähtänyt jo 10 vuotta!

      Poista
  4. Oo miten ihana kirjamatka <3!! Lontoo-kuume kasvaa...! Ihania kuvia!

    VastaaPoista
  5. Hieno kirjallinen kuvakatsaus tuohon ihanaan kaupunkiin.

    VastaaPoista
  6. Oooh mitä kuvia (ja mitä tavaroita ja kirjoja jajaja....)! Kävin muutamia vuosia sitten ensimmäistä kertaa Englannissa, mutta ihan liian lyhyt visiitti verrattuna siihen mitä kaikkea olisin vielä halunnut nähdä ja tehdä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt

José Saramago: Luola

[...] jotkut lukevat koko ikänsä eivätkä pääse koskaan lukemansa sisälle, he takertuvat tekstiin eivätkä ymmärrä että sanat ovat vain virtaavan joen poikki aseteltuja kiviä, ne ovat sitä varten että pääsisimme niitä myöten toiselle rannalle, sillä pääasia on juuri se toinen ranta, Paitsi jos, Paitsi jos mitä, Paitsi jos sellaisella joella ei olekaan pelkästään kahta rantaa vaan monta, jos jokainen lukija on itse oma rantansa ja jos se ranta, jolle hänen on päästävä, onkin juuri hänen ja vain hänen [...] Yritin joskus lukea José Saramagon Toinen minä -romaania, mutta en päässyt muutamaa kymmentä sivua pidemmälle. En pitänyt kilometrin pituisista lauseista, verkkaisesta tahdista ja sekavasta dialogista, jossa ei tiennyt kuka sanoi mitäkin. Tartuin siis hieman vastahakoisesti lukupiirikirjaamme Luolaan . Yllätyin, miten mukaansatempaava romaani oli (ainakin Toiseen minään verrattuna!) ja luin kuin luinkin 400-sivuisen järkäleen vajaassa viikossa. Tyyli tuntui heti alusta lähtien pe

Miki Liukkonen: Lapset auringon alla

100 on hyvä numero, hän ajatteli, se on tasapainoinen luku. Sillä on neljä jalkaa, se tuoksuu Omolle ja se on kissa. Niinpä Jonas osti appelsiineja. Hän osti niitä neljä, yhtä monta kuin kissalla on jalkaa, ja saippuaa, samanlaista kuin mitä mummolassa oli ollut hänen lapsuudessaan. Vihreää ja mäntysuovan tuoksuista. Tällaisen saippuan olemassaolon Jonas ehdottomasti hyväksyi, ei pelkästään sen nostalgia-arvon takia vaan myös yleisen hygienian. Tämä on ensimmäinen kirja, jolla osallistun Sivumennen-podcastin ja -blogin #hyllynlämmittäjä-haasteeseen, jossa tarkoituksena on lukea vuoden aikana 12 vielä lukematonta kirjaa omasta hyllystä. Miki Liukkosen Lapset auringon alla on odottanut hyllyssä lukemistaan jo useamman vuoden ajan, muistaakseni ilmestymisvuodestaan (2013) lähtien. Liukkonenhan on oululainen kirjallisuuden enfant terrible ; nuoren, boheemin, vähän hullun rappiorunoilijan perikuva, joka väitti - kenties vain puolivakavissaan - uudistavansa suomalaisen kirjallisuude