Siirry pääsisältöön

Kevään ja kesän 2017 uutuuskirjat


Teen taas itselleni muistin virkistykseksi ja listahulluna ihmisenä listan tämän kevään - ja vähän kesänkin - kiinnostavimmista uutuuskirjoista. Osa näistä on jo ehtinyt ilmestyä tammikuun puolella, mutta suurin osa on vielä tuloillaan. Mukana myös muutama lupaavan oloinen lastenkirja ja luettelon lopusta löytyy kourallinen englanninkielisiä uutuuksia.


Aula & Co.
Nelli Hietala: Kielillä puhumisen taito. Ärrävikainen nainen etsii itseään ja rakkautta Irlannissa. Ilm. 3/2017. /LUETTU!

Bazar
Paul Kalanithi: Henkäys on ilmaa vain. Neurokirurgin omaelämäkerrallinen teos syövästä ilmestyi tekijän kuoleman jälkeen. Ilm. 1/2017. 

Gummerus
Han Kang: Vegetaristi. Kansainvälisen Booker-palkinnon voittaja
eteläkorealaisesta perheestä, pakkomielteistä ja naisen oikeudesta omaan ruumiiseensa. Ilm. 3/2017.

Karisto
Anneli Kanto (kuv. Noora Katto): Vilma Virtanen virpomassa. Viisi villiä Virtasta 9. Virpomisperinteitä Virtasten lasten sympaattisessa seurassa. Ilm. 3/2017. /LUETTU!

Lasten Keskus
Sylvie Misslin & Amandine Piu (kuv.): Missä olet, prinssi Hurmelo? Prinsessaystävykset etsivät prinssiä metsän poluilta. Lapsi saa itse päättää, miten tarina etenee. /LUETTU!

Myllylahti
Laura Ertimo & Satu Kontinen: Vesi. Jatkoa huikealle -kirjalle. Vesi kertoo poikkitieteellisesti, mitä vesi on ja mikä sen merkitys maapallolle ja ihmisille on. Ilm. 4/2017. 

Mäkelä
Poppy Bishop & Alison Edgson: Karhun kirjasto. Kuvakirja lukemisesta ja jaetuista tarinoista. Ilm. 2/2017. /LUETTU!

Sharon Rentta: Päivä eläinten rautateillä. Jatkoa mahtavalle sarjalle, jossa tutustutaan erilaisiin työpaikkoihin – tällä kertaa juniin. Ilm. 4/2017.

Otava
Joel Haahtela: Mistä maailmat alkavat. Romaani nuoresta taiteilijanalusta ja rakkaudesta – totta kai. Ilm. 1/2017. /LUETTU!

Granta 8: Eläin (toim. Aleksi Pöyry). Muun muassa Laura Gustafsson, Antti Heikkinen ja Colm Tóibín kirjoittavat eläimistä.

Yaa Gyasi: Matkalla kotiin. Kiitelty ja kehuttu esikoisromaani Afrikasta Amerikan orjaplantaaseille ja nykypäivän Yhdysvaltoihin. Ilm. 3/2017.

Ian McEwan: Pähkinänkuori. Vain McEwan voi onnistua jossain näin hullussa: rikosromaani on kerrottu kohdussa olevan syntymättömän vauvan näkökulmasta. Ilm. 3/2017. /LUETTU!
Oldrich Ruzicka & Alexandra Hetmerova: Mistä tavarat tulevat? Lasten tietokirja kertoo, mistä arkiset tavarat tulevat. Ilm. 4/2017.

S&S
Tom Malmquist: Joka hetki olemme yhä elossa. Omaelämäkerrallinen teos kuolemasta, vanhemmuudesta ja surusta voi olla rankkaa luettavaa. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokas. Ilm. 2/2017.

Henry Marsh: Elämästä, kuolemasta ja aivokirurgiasta. Brittiläisen
neurokirurgin kertomus siitä, millaista on leikata ihmisaivoja työkseen. Ilm. 4/2017. /LUETTU!

Sanna Mander: Avain hukassa. Kuvakirjan  riimitellyssä tarinassa tutustutaan kerrostaloon ja etsitään avainta. Ilm. 4/2017. /LUETTU!

Sanna Tahvanainen & Lena Frölander-Ulf: Kurre Keikari ja popcornit. Kuvakirja turhamaisuudesta ja ahneudesta. Ilm. 4/2017. /LUETTU!

Siltala
Pirkko Saisio: Spuuki Spaidermän ja raju nonna. Kertomuksia 3–5-vuotiaan lapsenlapsen kanssa vietetyistä hetkistä. Luin otteen kirjasta kustantamon sivuilta ja olin aivan myyty. Ilm. 3/2017.

Tammi
Hanya Yanagihara: Pieni elämä. Rapakon takana kuohuttanut ja puhututtanut romaani neljästä ystävästä. Ilm. 3/2017. /LUETTU!

Petina Gappah: Muistojen kirja. Zimbabwelaiskirjailijan kehuttu kirja kertoo kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa odottavasta naisesta. Ilm. 2/2017. /LUETTU!

Orhan Pamuk: Kummallinen mieleni. Nobel-kirjailija Pamuk saapuu Helsinki Litin vieraaksi toukokuussa. Olen lukenut mieheltä vain Lumi-nimisen romaanin vuosia sitten, mutta tähän Istanbuliin sijoittuvaan kirjaan voisin tutustua. Ilm. 4/2017.

Merete Mazzarella: Elämän tarkoitus. Mazzarella yrittää kirjassaan tiivistää – ei enempää eikä vähempää – kuin käsityksensä elämän tarkoituksesta. Hän jos joku siihen varmasti pystyy. Ilm. 1/2017. /LUETTU!

Svetlana Aleksijevitš: Sodalla ei ole naisen kasvoja. Nobel-palkitun kirjailijan teoksessa ääneen pääsee yli 200 tyttöä ja naista, jotka tarttuivat aseisiin ja sotivat rintamalla toisessa maailmansodassa. Ilm. 4/2017.

Lasse Nousiainen: Konttaava koomikko. Humoristisessa romaanissa kolmekymppinen koomikko syntyy uudelleen vauvana. Ilm. 1/2017.

Teos
Satu Taskinen: Lapset. Kiehtovalta kuulostava yhdenpäivänromaani. Ilm. 3/2017. /LUETTU!

Leena Parkkinen & Jussi Karjalainen (kuv.): Pikkuveli ja mainio harharetki. Mielikuvituksellinen, kielellä leikittelevä seikkailuteos lapsille. Ilm. 3/2017.

WSOY
Miki Liukkonen: O. Saman herran aiempi romaani Lapset auringon alla on juuri luettavana, ja tämä kuulostaa vähintään yhtä runsaalta (sivumäärä 800), kunnianhimoiselta ja käsittämättömältä teokselta. Ilm. 4/2017.

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja. Kotimaiselta suosikkinovellistiltani tulee uusi kokoelma. Ilm. 1/2017. /LUETTU!

Anne Leinonen: Kirjanoita. Nuortenromaani kahdesta symbioottisesta kaupungista. Ilm. 5/2017.

Marisha Rasi-Koskinen: Eksymisen ja unohtamisen kirja. Kahden elämässään eksyneen ihmisen kohtalot kietoutuvat toisiinsa. Ilm. 2/2017.

Affinity Konar: Elävien kirja. Identtisistä kaksosista kertova kehuttu keskitysleiriromaani. Ilm. 6/2017. /LUETTU!

Kiinnostavaa englanninkielistä kirjallisuutta ilmestyy tietenkin myös enemmän kuin ehtii edes tajuta saati lukea. Tässä muutama poiminta vuoden tulokkaista:

Allie Brosh: Solutions and Other Problems. Sarjakuvataitelijan Hyperbole and a Half lumosi minut. Ilm. 9/2017.

John Boyne: The Heart’s Invisible Furies (Doubleday). Irlantiin sijoittuva historiallinen romaani. Ilm. 2/2017.

Paula Hawkins: Into the Water (Doubleday). Kahdesta siskoksesta kertova romaani muistoista ja menneisyydestä. Ilm. 5/2017.

Arundhati Roy: The Ministry of Utmost Happiness (Hamish Hamilton). Arundhati Royta ei voi ainakaan liian nopeasta julkaisutahdista moittia. Kirjailijan edellinen - ja ainoa - romaani ilmestyi 20 vuotta sitten! Ja se on edelleen kaikkien aikojen suosikkikirjani. Joten tämä on tietenkin minulle se vuoden odotetuin kirja. Ilm. 6/2017.

Alan Hollinghurst: The Sparsholt Affair (Picador). Kirjailijan ensimmäinen romaani Vieraan lapsen jälkeen. Ilm. 10/2017.

Alison Bechdel: The Secret to Superhuman Strength (Cape). Uusi sarjakuvaromaani Bechdelilta liittyy yllättäen fitness-trendiin. Ilm. 12/2017.

Kommentit

  1. Pientä elämää odotan ja Rasi-Koskista. (: Mukava kirjakevät tulossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Runsaudenpula luettavien suhteen iskee taas. :)

      Poista
  2. Hyvä kooste, monet jo kirjastovarauksessa, ja kiva kuulla noista enkunkielisistäkin!

    VastaaPoista
  3. Kiitos vinkeistä! Pieni elämä kiinnostaa ja Saisio tietysti. Aleksijevits on myös luettava.

    VastaaPoista
  4. Taskisen kirjaa odotan vesi kielellä, samoin Vegetaristia ja Pientä elämää. Lihanleikkaaja alkaa olla loppusuoralla, hyvä on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lainasin pari päivää sitten Lihanleikkaajan ja aion tarttua siihen heti, kun saan Miki Liukkosen kirjan luettua. Kuulostaa lupaavalta!

      Poista
  5. Arundhati Royn kirjan luin aikoinaan englanniksi, enkä oikein lumoutunut silloin. Ehkä pitäisi lukea suomeksi uudestaan. Hyvä, että kerroit että toinen kirja on tulossa, voisi kiinnostaa minuakin :)! Ja vau mikä lista...! Sharon Renttan kirjat on muuten ihan huippuja :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Renttan kirjat ovat mainioita!
      Arundhati Royn Joutavuuksien jumala jakaa kyllä mielipiteitä ja ymmärrän sen. Minä taas olen siellä toisessa ääripäässä, eli kirjan lumous ei varmaan koskaan hälvene. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt

José Saramago: Luola

[...] jotkut lukevat koko ikänsä eivätkä pääse koskaan lukemansa sisälle, he takertuvat tekstiin eivätkä ymmärrä että sanat ovat vain virtaavan joen poikki aseteltuja kiviä, ne ovat sitä varten että pääsisimme niitä myöten toiselle rannalle, sillä pääasia on juuri se toinen ranta, Paitsi jos, Paitsi jos mitä, Paitsi jos sellaisella joella ei olekaan pelkästään kahta rantaa vaan monta, jos jokainen lukija on itse oma rantansa ja jos se ranta, jolle hänen on päästävä, onkin juuri hänen ja vain hänen [...] Yritin joskus lukea José Saramagon Toinen minä -romaania, mutta en päässyt muutamaa kymmentä sivua pidemmälle. En pitänyt kilometrin pituisista lauseista, verkkaisesta tahdista ja sekavasta dialogista, jossa ei tiennyt kuka sanoi mitäkin. Tartuin siis hieman vastahakoisesti lukupiirikirjaamme Luolaan . Yllätyin, miten mukaansatempaava romaani oli (ainakin Toiseen minään verrattuna!) ja luin kuin luinkin 400-sivuisen järkäleen vajaassa viikossa. Tyyli tuntui heti alusta lähtien pe

Miki Liukkonen: Lapset auringon alla

100 on hyvä numero, hän ajatteli, se on tasapainoinen luku. Sillä on neljä jalkaa, se tuoksuu Omolle ja se on kissa. Niinpä Jonas osti appelsiineja. Hän osti niitä neljä, yhtä monta kuin kissalla on jalkaa, ja saippuaa, samanlaista kuin mitä mummolassa oli ollut hänen lapsuudessaan. Vihreää ja mäntysuovan tuoksuista. Tällaisen saippuan olemassaolon Jonas ehdottomasti hyväksyi, ei pelkästään sen nostalgia-arvon takia vaan myös yleisen hygienian. Tämä on ensimmäinen kirja, jolla osallistun Sivumennen-podcastin ja -blogin #hyllynlämmittäjä-haasteeseen, jossa tarkoituksena on lukea vuoden aikana 12 vielä lukematonta kirjaa omasta hyllystä. Miki Liukkosen Lapset auringon alla on odottanut hyllyssä lukemistaan jo useamman vuoden ajan, muistaakseni ilmestymisvuodestaan (2013) lähtien. Liukkonenhan on oululainen kirjallisuuden enfant terrible ; nuoren, boheemin, vähän hullun rappiorunoilijan perikuva, joka väitti - kenties vain puolivakavissaan - uudistavansa suomalaisen kirjallisuude