Siirry pääsisältöön

Hitomi Kanehara: Käärmeitä & lävistyksiä

Ajan myötä lohikäärme ja kirin loivat rupensa ja veivät muodonmuutoksensa loppuun asti, ja niin niistä tuli osa ruumistani. Nyt ne olivat oikeasti omaisuuttani - sana, jota käytin mielelläni ajatellessani niitä. Mutta oli myös mahdollista, että niiden arvo alenisi uutuudenviehätyksen kadottua.

Hitomi Kaneharan tapauksessa suuri yleisö taitaa olla enemmän kiinnostunut itse kirjailijasta kuin tämän teoksista. Japanilainen Kanehara lopetti koulunkäynnin eri lähteiden mukaan 11-15-vuotiaana ja asui jonkin aikaa kadulla ennen kuin alkoi kirjoittaa kokemuksistaan tarinoita, joita sitten lähetti sähköpostitse isälleen. Kirjallisuuden professori näki ilmeisesti tarinoissa jotain, koska hän toimitti tyttärensä tekstit julkaistavaan kuntoon. Tuloksena on bestseller, joka voitti arvostetun Akutagawa-palkinnon Japanissa ja joka on käännetty kymmenille kielille, nyt myös suomeksi.

Entä itse kirja sitten? Se on lyhyt romaanintapainen, jonka kansikuva saa sen näyttämään lähes lastenkirjalta, mitä se ei todellakaan ole. Kuvaukset teoksen päähenkilö Luin työstä rikkaiden bisnesmiesten "seuralaisena", sadomasokistisen seksin harrastaminen, itseinhon sävyttämä oman ruumiin rääkkääminen ja yksityiskohtaiset ohjeet kielilävistyksen suurentamisesta varmasti kauhistuttavat ja inhottavat monia lukijoita - nuoria tai aikuisempiakin.

Toisaalta kirjan ansiot eivät mielestäni ole sen shokeeraavuudessa tai alakulttuurin kuvauksessa vaan Luin inhimillisyydessä. Lui on kaikesta huolimatta vain haavoittuvainen teini-ikäinen tyttö - tätäkään puolta ei kirjassa yritetä kaunistella, vaan itkut ja surutkin kerrotaan rehellisesti ja avoimesti.

Hitomi Kanehara: Käärmeitä & lävistyksiä. Sammakko. 2009.
Japaninkielinen alkuteos: Hebi ni piasu
Englanninkielisestä käännöksestä, Snakes and Earrings, suomentanut Sami Heino

Sammakko: Hitomi Kanehara
HS Kirjat: "Barbista punkiksi"

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt

Kevään 2022 uutuuskirjavinkit

Herätelläänpä taas vaihteeksi blogia talviunilta... Nyt keväällä ilmestyy valtava määrä kiinnostavia uutuuksia. Poimin eri kustantamoilta tähän ne 20 kirjaa, joita eniten odotan. Mukana on myös muutamia nuortenkirjoja ja perheen nuoremmille lukijoille suunnattuja uutuuksia. TAMMIKUU Merit Riihonen : Mitä ikinä haluat (Karisto) Esikoisteos nuoruudesta, musiikista ja ihmismielen pimeistä sopukoista.   Iida Rauma : Hävitys - tapauskertomus (Siltala) Tämä kirja on jo ehtinyt olla esillä kirjagramissa, blogeissa ja muuallakin mediassa. Väkivallasta ja sen vaikutuksista ihmiseen.  Pertti Saloheimo : Meren ja tulivuoren välissä (WSOY) Pienoisromaani luonnontutkijasta, joka kohtaa syrjäisessä tutkimuskohteessa luonnon outouden ja karmivuuden. Kuulostaa vähän Jeff VanderMeerin Hävitys -kirjalta. Jemma Hatt : Seikkailijat ja kirottu linna (Kumma) Seikkailijat-sarjan ensimmäinen osa salaperäisestä linnasta kuulostaa kuvauksen perusteella Viisikoilta! Kirja on juuri 9-vuotiaalla kesken ja on kuu

Anu Holopainen: Ihon alaiset

Ulkonäkö vaikuttaa moniin asioihin, kunnollisen opiskelu- ja työpaikan saamiseen, elämänkumppanin löytämisestä nyt puhumattakaan. [...] jo vuosikymmeniä sitten monet tutkimukset todistivat, että viehättävät ja hoikat ihmiset saivat todennäköisemmin töitä, usein jopa paremmalla palkalla kuin ylipainoiset ja epäesteettiset. Pitkät ihmiset ovat älykkäämpiä kuin lyhyet (väittää eräs tutkimus ). Kauniit ihmiset menestyvät työelämässä paremmin ja saavat korkeampaa palkkaa kuin keskivertokansa (väittää eräs professori ). Kulttuurissamme ihannoidaan nuoruutta, seksikkyyttä ja tiukat kauneusihanteet täyttäviä kasvoja ja vartaloita (se tiedetään ilman tutkimuksiakin). Anu Holopainen käsittelee tuoreessa nuortenkirjassaan yhteiskunnan asettamia ulkonäköpaineita ja ulkonäön muokkaamista. Romaani sijoittuu tulevaisuuteen, missä ulkonäön kirurgisesta parantelusta on tullut yhtä yleistä kuin mitä sen ei-kirurginen "parantelu" on nykyään: nykypäivänähän valtaosa (naisista) meikkaa, mu