Tästä hetkestä alkaen vietän lopun elämäni Jojon kanssa! Teen hänet riippuvaiseksi Hella Hellistä. Hellasta tulee hänen turvallinen ankkurinsa, joka ei koskaan hylkää häntä. Hell muodostaa aluksen seikkailuja pursuavat kansirakenteet, jotka pitävät kyllästyneisyyden kurissa.
Kuten Jukka Petäjä Hesarin arvostelussa kirjoittaa, Unni Drouggen Hella H:n tunnustukset paljastaa heti alussa esikuvakseen Vladimir Nabokovin Lolitan. Venäläisklassikon sukupuoliroolit ovat kuitenkin vaihtuneet toisinpäin ruotsalaiskirjailijan romaanissa: keski-ikäisen miehen, Humbert Humbertin, on korvannut keski-ikäinen nainen, jonka nimessä on kuitenkin samanlaista toistoa: Hella Hell. Päähenkilön himon ja rakkauden kohde ei olekaan 12-vuotias tyttö vaan 13-vuotias poika.
Romaanissa Hella H. kirjoittaa mitään sensuroimatta omista intohimoistaan ja yrityksistään vietellä teinipoika Jokke eli "Jojo". Hän yrittää puolustella tekojaan sillä, että hänen kohteensa on "varhain kehittynyt" - mieleltään kuin aikuinen, vaikkakin vielä pojan ruumiissa.
Järjettömässä omistushalussaan Hella päättää omia Jojon itselleen sen jälkeen, kun pojan kaksi äitiä osoittautuvat vähintäänkin vastuuttomiksi huoltajiksi. Hän puoliksi kidnappaa, puoliksi lahjoo oman toy boynsa automatkalle ympäri Eurooppaa. Sex, drugs & rock 'n' roll -henkinen reissu paljastaa Hellan sairaat manipulaatiotaidot ja rajattoman itsekkyyden, kun hän viis veisaa esimerkiksi siitä, että roadtripin aikana Hellan oma, vasta 12-vuotias tytär soittelee äitinsä perään ja syyttää tätä heitteillejätöstä.
Hella H:n tunnustuksia lukiessa tuli jotenkin inhottava ja epämukava olo. Lukija vedetään tahtomattaan mukaan Hellan manipulaatiovyyhteihin ja sairaaseen ajatusmaailmaan. Lukijasta tulee tahaton rikoskumppani ja tirkistelijä päähenkilön luotsaamassa tarinassa. Hella ja Jojo kulkevat hengästyttävällä vauhdilla biletyspaikasta toiseen, teiniryyppäjäisistä Espanjan Magallufissa aina Tanskan rannikolle saakka, missä romaani päättyy erittäin ennalta-arvattavasti.
Romaanista jäi huono maku suuhun - liikaa seksuaalisuudella ja ihmisen ahneudella mässäilyä. Hieman kärjistäen tuntuu kuin olisi lukenut sata huonoa harlekiiniromaania peräkkäin, vaikkei tämä romaani kyseiseen kastiin kuulukaan. Kohuromaanin teema kuitenkin rohkea ja ennakkoluuloton, ja näkökulma uusi, siitä pisteet.
Unni Drougge: Hella H:n tunnustukset. Like. 2002.
Ruotsinkielinen alkuteos: Hella Hells bekännelser
Suomentaja: Outi Menna
Like: Hella H:n tunnustukset
Bazar: Unni Drougge
HS Kirjat: "Kuinka Lolitasta tuli Jojo"
Kuten Jukka Petäjä Hesarin arvostelussa kirjoittaa, Unni Drouggen Hella H:n tunnustukset paljastaa heti alussa esikuvakseen Vladimir Nabokovin Lolitan. Venäläisklassikon sukupuoliroolit ovat kuitenkin vaihtuneet toisinpäin ruotsalaiskirjailijan romaanissa: keski-ikäisen miehen, Humbert Humbertin, on korvannut keski-ikäinen nainen, jonka nimessä on kuitenkin samanlaista toistoa: Hella Hell. Päähenkilön himon ja rakkauden kohde ei olekaan 12-vuotias tyttö vaan 13-vuotias poika.
Romaanissa Hella H. kirjoittaa mitään sensuroimatta omista intohimoistaan ja yrityksistään vietellä teinipoika Jokke eli "Jojo". Hän yrittää puolustella tekojaan sillä, että hänen kohteensa on "varhain kehittynyt" - mieleltään kuin aikuinen, vaikkakin vielä pojan ruumiissa.
Järjettömässä omistushalussaan Hella päättää omia Jojon itselleen sen jälkeen, kun pojan kaksi äitiä osoittautuvat vähintäänkin vastuuttomiksi huoltajiksi. Hän puoliksi kidnappaa, puoliksi lahjoo oman toy boynsa automatkalle ympäri Eurooppaa. Sex, drugs & rock 'n' roll -henkinen reissu paljastaa Hellan sairaat manipulaatiotaidot ja rajattoman itsekkyyden, kun hän viis veisaa esimerkiksi siitä, että roadtripin aikana Hellan oma, vasta 12-vuotias tytär soittelee äitinsä perään ja syyttää tätä heitteillejätöstä.
Hella H:n tunnustuksia lukiessa tuli jotenkin inhottava ja epämukava olo. Lukija vedetään tahtomattaan mukaan Hellan manipulaatiovyyhteihin ja sairaaseen ajatusmaailmaan. Lukijasta tulee tahaton rikoskumppani ja tirkistelijä päähenkilön luotsaamassa tarinassa. Hella ja Jojo kulkevat hengästyttävällä vauhdilla biletyspaikasta toiseen, teiniryyppäjäisistä Espanjan Magallufissa aina Tanskan rannikolle saakka, missä romaani päättyy erittäin ennalta-arvattavasti.
Romaanista jäi huono maku suuhun - liikaa seksuaalisuudella ja ihmisen ahneudella mässäilyä. Hieman kärjistäen tuntuu kuin olisi lukenut sata huonoa harlekiiniromaania peräkkäin, vaikkei tämä romaani kyseiseen kastiin kuulukaan. Kohuromaanin teema kuitenkin rohkea ja ennakkoluuloton, ja näkökulma uusi, siitä pisteet.
Unni Drougge: Hella H:n tunnustukset. Like. 2002.
Ruotsinkielinen alkuteos: Hella Hells bekännelser
Suomentaja: Outi Menna
Like: Hella H:n tunnustukset
Bazar: Unni Drougge
HS Kirjat: "Kuinka Lolitasta tuli Jojo"
Kommentit
Lähetä kommentti