Siirry pääsisältöön

Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toisin

Elämäni ensimmäisenä päivänä mä haluaisin olla kukatahansa.
Se kukatahansa, johon katse ei osu. Joka saa mennä metrossa, ratikassa, junassa, lentokoneessa niin, että se on joku vain.
Ei friikki. Ei erityistapaus. Ei sellainen jota katsotaan hitaasti tai kaksi kertaa.
Mä menisin kahvilaan ja ottaisin ison kolan ja lukisin kaikki lehdet, mitä niillä on. 

Friillä pyörii parhaillaan sympaattinen tosi-tv-sarja Minä olen Jazz, joka kertoo 14-vuotiaan teinitytön perheestä ja arjesta. Oman mausteensa mukaan tuo se, että Jazz on syntymässä pojaksi määritelty transsukupuolinen nuori. Huumorintajuisen ja sanavalmiin tytön arkea on yllättävän viihdyttävää seurata, varsinkin, kun kyseessä ei ole mikään traaginen nyyhkytarina, jossa vanhemmat eivät hyväksy ja sisarukset eivät tue. Jazz on saanut elää taaperosta asti omaksi kokemassaan sukupuolessa, ja isoveljetkin puolustavat häntä raivokkaasti kavereilleen. Ihailtavan rohkeaa.

Siri Kolun Kesän jälkeen kaikki on toisin kertoo myös transnuoresta. 17-vuotiaalla Peetulla on purjelentoa harrastava isä, mainoskampanjoita työkseen tekevä äiti (joka on eläväinen, liikkuva ja tyhjä) sekä isoveli, sanavalmis ja nokkela perheen hymypoika. On myös Aamu, käheä-ääninen tyttöystävä, joka harrastaa kiipeilyä ja syö hernekeittoa suoraan purkista.

Edessä on kesä ja isän lupaamat kymmenen purjelentoa kahdestaan. Peetun elämä on käännekohdassa: syksyllä hän täyttää 18 vuotta ja saa vihdoin mennä rintojenpoistoleikkaukseen.

Välitila entisen ja tulevan, oikean minän välillä on Peetun mielestä piinaava. Välitila taivaan ja maan välillä, isän kanssa moottorittoman purjelentokoneen hiljaisuudessa sen sijaan tarjoaa puolueettoman paikan avautua, keskustella luottamuksellisesti. Kymmenen lennon aikana taivaalla kysytään vaikeita kysymyksiä ja puhutaan avoimesti onnesta, elämästä, perheestä ja peloista. Purjelentokoneessa ei istu stereotyyppinen juro suomalainen mies ja kapinoiva, vähäsanainen teini vaan yllättävän suorapuheiset isä ja poika, jotka osaavat, uskaltavat ja haluavat puhua tunteistaan.

Purjelentokone Savonlinnan taivaalla kesällä 2012
Peetu on sukupuoli-identiteetistään varma, mutta ei suhtaudu sukupuolenkorjausprosessiin innolla. Sairaala on hänen mielestään tunneli ja kaninkolo, epäpaikka täynnä teeskentelijöitä. Peetu ei jaksaisi olla edelläkävijä, puolestapuhuja, oikeuksien ajaja tai mikään transihmisten ääni. Hän ei haluaisi olla pelkkä diagnoosi vaan elää rauhassa omana itsenään joutumatta outtaamaan itseään päivittäin arkisissa tilanteissa. Entä jos mä joka nyrkkiin käveltyäni haluaisin olla post-operatiivisesti vaan ihan vitun hiljaa, hän kysyy.

Kirjan alaotsikko on "elämänmuutosromaani" eikä Peetu ole ainoa, jonka elämä romaanissa muuttuu. Yksi romaanin kiinnostavimmista henkilöistä on Peetun äiti, joka on kyllä lukenut jokaisen Transtukipisteen lehtisen, muttei kykene sisäistämään ja hyväksymään asiaa. Hän loukkaantuu ja lipsauttelee asioita eikä pysty yhtäkkiä muuttumaan pojan ja tytön äidistä kahden pojan äidiksi. Itse äitinä voin tavallaan ymmärtää ja tavallaan en. Jos sukupuolen näkee yhtenä ihmisen määräävimmistä piirteistä (ja harva voi olla näkemättä, siitä yhteiskuntamme pitää huolen), niin sen vaihtuminen toiseksi saattaa tuntua siltä, että koko ihminen vaihtuu toiseksi, vieraaksi. Myös Marja Björkin Poika-romaanissa käsitellään äidin roolia vastaavassa tilanteessa; sekin kertoo transnuoresta.

Kesän jälkeen kaikki on toisin ei suhtaudu transnuoren elämään yhtä huumorintajuisesti kuin Minä olen Jazz, mutta Kolu onnistuu silti käsittelemään vaikeaa ja monimutkaista aihetta yllättävän kevyesti. Kirjasta aistii, että sitä varten on tehty runsaasti taustatyötä, ja Peetun ajatukset ja tunteet on kuvattu tarkasti ja hienovaraisesti. Kaiken kaikkiaan hieno kirja aivan liian vähän kirjallisuudessa käsitellystä aiheesta!

Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toisin. Otava. 2016. 112 sivua
Kustantajalle kiitos arvostelukappaleesta!

Otava: Kesän jälkeen kaikki on toisin
Otava: Siri Kolu
Me Naiset: "Palkittu lastenkirjailija Siri Kolu: Ystävien kokemuksista syntyi romaani transsukupuolisuudesta"

Kommentit

  1. Kiitos mielenkiintoisesta ja kivasta arviosta! Tämä kirja menee lukulistalle.
    terkuin Karita

    VastaaPoista
  2. Kiitos mielenkiintoisesta ja kivasta arviosta! Tämä kirja menee lukulistalle.
    terkuin Karita

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anni Kytömäki: Kultarinta

Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Mutta ehkä muut ihmiset eivät metsässä ole samoja kuin avotaivaan alla. He muuttuvat yhtä aikaa läpinäkyviksi ja salaperäisiksi, tavallisiksi ja oudoiksi, samaksi aineeksi kuin tuuli, linnunlaulu ja neulasten kärjissä tiukkuvat vesihelmet. Metsässä heidän ytimeensä näkee hetkittäin. Tai ei, sen vain aavistaa. Olin lukenut yhden sivun ja yli 600 oli vielä edessä, kun minun piti laskea kirja alas ja hengähtää hetki. Anni Kytömäen kirjoitustyyli on pakahduttavan kaunista, lumoavaa, tarkkaa ja kuvailevaa. Luontosanat kuulostavat eksoottisilta uudissanoilta, mutta samalla ikiaikaisen perinteisiltä. Puhutaan murskasiipi linnusta, vesikivestä , maata suonivista poluista ja äänestä, joka sujuttelee puiden takaa. Sanotaan, että suomen kielessä ja murteissa on satoja eri sanoja pelkästään lumelle, mutta Kytömäen romaani osoittaa, miten runsaasti kielestä löytyy myös muita Suomen luontoon ja metsien kulttuuriperintöön liittyviä sanoja, joita tällainen luonnos

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt

Tapio Tamminen: Islamin aseeton soturi: Ghaffar Khan ja talebanien synty

Ghaffar Khanin perustama Khudai Khidmatgar -liike on historiallisesti ilmeisesti ainutlaatuinen sosiaalinen keksintö, sillä missään muualla väkivallaton vastarintaliike ei ole järjestäytynyt kurinalaiseksi aseettomaksi armeijaksi. Eilisessä Hesarissa oli syyskuussa menehtyneen tietokirjailija Tapio Tammisen muistokirjoitus. Tamminen muistetaan ehkä parhaiten Tieto-Finlandian vuonna 2015 voittaneesta Kansankodin pimeämpi puoli -teoksesta (2015), mutta itse olen lukenut vain Tammisen vuonna 2011 ilmestyneen tietokirjan Abdul Ghaffar Khanista . Kirjan lukemisesta on jo aikaa, mutta bloggausta en ole siitä tehnyt, joten päätin nyt kaivella vanhat muistiinpanot esiin.   Islamin aseeton soturi kertoo siis Ghaffar Khanista, joka perusti maailman suurimmaksi rauhanarmeijaksi kutsutun aseettoman liikkeen 1920-luvun lopulla brittiläisen Intian luoteisella raja-alueella, joka on nykyisin osa Pakistania. Tällä vuosituhannella kyseinen alue on tullut tunnetuksi erityisesti Yhdysvaltain pommituksi