Siirry pääsisältöön

Michael Cunningham: Säkenöivät päivät

Tätä he siis olivat. Titaanirankaan kiinnitettyä lihaa. Lihan saattoi kaapia pois kuin kermavaahdon. Simon puristi omaa hauistaan varovasti ja samalla tunnustellen peukalon ja etusormen välissä. Sen sisällä kulki tanko, kirkasta hopeaa.

Amerikkalainen Michael Cunningham tunnetaan ehkä parhaiten romaanistaan The Hours (1998, suom. Tunnit), josta on tehty myös Oscar-palkittu elokuva. Cunninghamin uusin romaani ei ole aivan niin syvällinen kuin Tunnit, mutta monitasoisuutta löytyy taas.

Romaani seuraa kolmen päähenkilön, naisen, miehen ja pojan elämää kolmella eri aikakaudella. Mistään aikamatkailusta ei ole kyse vaan pelkästään kolmesta eri ajasta, jolloin kolme eri henkilöä jollain tavalla tuntevat tai törmäävät toisiinsa.

Romaanin ensimmäinen osa, Koneen rattaissa, sijoittuu New Yorkiin teollisen vallankumouksen aikoihin. Catherine on juuri menettänyt kihlattunsa, Simonin, juuri ennen häitä miehen jäädessä jumiin tehtaan koneen rattaisiin. Simonin pikkuveli, Lucas, ottaa veljensä paikan tehtaassa ja yrittää raivata tilaa itselleen myös Catherinen elämässä. Pikku-Lucasin vastuulla on myös apaattinen, päivät pitkät nukkuva äiti sekä hengityskoneesta riippuvainen isä. Koneen rattaissa on synkkä, teolliseen maailmaan sijoittuva kummitustarina.

Toinen osa, Lasten ristiretki, sijoittuu nykyajan New Yorkiin. Oikeuspsykologi Cat vastaa työkseen salaliittoteoreetikoilta ja mielenvikaisilta tuleviin puheluihin. Nämä ovat ihmisiä, jotka saavat television kautta henkilökohtaisia viestejä, tai joku TV-draaman tähti raiskaa heidät joka yö, tai he ovat keksineet, että Broadwayn ja Lafayetten välisen katuosuuden jalkakäytävässä on halkeamia, joista voi lukea maailman johtajina esiintyvien humanoidien nimet. Catin poika, Luke, on kuollut ja Catin uusi poikaystävä, Simon, yrittää tukea häntä. Sitten Catille soittaa nimetön pikkupoika, joka kertoo tulevasta räjähdyksestä New Yorkin Ground Zerolla. Itsemurharäjähdys myös tapahtuu, ja tekijäksi paljastuu pikkupoika. Cat lähtee mukaan trilleriin, jossa tekijää yritetään selvittää ja lapsiterroristien itsemurhia välttää.

Viimeinen osa, Niin kuin kauneus, on tulevaisuuteen sijoittuva scifi-tarina New Yorkista. Maahan on paennut liskomaisia muukalaisia kuolevalta Nadia-planeetalta. Tavallisten ihmisten lisäksi maata asuttavat myös ihmisennäköiset robotit, joista yksi on ihmisiä yksinomaan miellyttämään ohjelmoitu Simon. Simon tapaa ja ystävystyy nadialaisen Catareenin kanssa ja lainsuojattomina he lähtevät pakomatkalle Denveriin. Matkalla he tapaavat kodittoman pikkupojan, Luukaksen, jonka he ottavat mukaan.

Cunningham on kietonut eri genreä olevat ja eri aikoihin sijoittuvat romaanin osat loistavasti yhteen muutamilla pienillä yksityiskohdilla, jotka esiintyvät ja toistuvat kaikissa tarinoissa (esim. henkilökolmikon nimet muistuttavat kaikissa osissa toisiaan). Vaikka en pitänytkään romaanin ensimmäisestä osasta, kirja kannatti ehdottomasti lukea jo pelkästään toisen ja kolmannen osien loppuratkaisujen takia.

Michael Cunningham: Säkenöivät päivät. Gummerus. 2007. 523 sivua.
Englanninkielinen alkuteos: Specimen Days
Suomentaja: Kristiina Drews

Gummerus: Säkenöivät päivät
Gummerus: Michael Cunningham
HS kirjat: "Amerikkalainen päivä räjähtää"
HS kirjat: "Romaani rakkaudesta kolmella kattauksella"
Wikipedia: Michael Cunningham
MichaelCunningham.com [en]

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna Karenina -kimppaluku

Nyt kun syksy on virallisesti polkaistu käyntiin syyskuun muodossa ja viimeisetkin kesälomat on varmaan pidetty, on aika tarttua uusiin haasteisiin myös lukemisen osalta. Tässä kuussa alkoi Kadonnutta aikaa etsimässä -haaste ja Satu pisti pystyyn Ruusun nimi -read-a-longin , mutta jos joku vielä kaipailee lukuhaastetta loppuvuodelle, niin nyt olisi oiva tilaisuus saada vertaistukea Anna Kareninan lukemiseen! Romaanin lukemalla voi samalla osallistua vaikka 10 klassikkoa -haasteeseen tai 500+ minihaasteeseen hiukan jälkijunassa. :) Itse laitan kimppaluvun pystyyn lähinnä haasteeksi itselleni, jotta saisin tämän tiiliskiven luettua vuoden loppuun mennessä. Mutta olisi ilahduttavaa, jos tähän uskaltautuisi mukaan muitakin, jotta kimppaluku olisi nimensä veroinen! :) Anna Karenina on alun perin julkaistu jatkokertomuksena, joten sen lukeminen osissa pidemmän ajan kuluessa on itse asiassa Tolstoin alkuperäiselle julkaisulle "uskollisempi" tapa lähestyä teosta. Romaani ja...

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt...

Vilja-Tuulia Huotarinen: Valoa valoa valoa

Kansi: Tuija Kuusela Valoa valoa valoa. Siinä kaikki mitä tuli mieleeni kun näin Mimin ensimmäisen kerran rannassa. Hän seisoi selkä minuun päin. Paskainen pukukoppi nojasi häntä vasten. Hän ei katsellut järvelle unelmoivasti vaan vittuuntuneena. Niin kuin hän ei olisi odottanut minua yhtään. Viime vuoden Finlandia Junior -palkinnon voittaja on aiheuttanut ristiriitaisia tunnelmia sekä lukijoissa että kriitikoissa. Toisaalta kirjan rohkeaa aihevalintaa ja runollista muodolla leikittelyä on kiitelty ja ihmetelty, toisaalta taas jotkut ovat vierastaneet juuri näitä samoja asioita: rakkautta ja rakastelua kahden 14-vuotiaan tytön välillä sekä kieltä ja tyyliä, jotka yhtä lailla rikkovat perinteisiä normeja. Minä kuulun niihin lukijoihin, jotka eivät oikein saaneet kirjasta otetta. Hengästyttävä kerrontatyyli lähinnä ärsytti ja väsytti; henkilöhahmojen "teiniys" samoin. Ehkä tämä on todella nimenomaan nuorten kirja, koska en ihan ollut samalla aallonpituudella tarinan kan...