Siirry pääsisältöön

Alison Bechdel: Hautuukoti - Tragikoominen perheeni

Alison Bechdelin loistavista sarjakuvista on aiemmin suomennettu Lepakkoelämää, arkisen hauska, mutta samalla kantaaottava kuvaus lesbonaisten elämästä. Hautuukoti vie kuitenkin Bechdelin sarjakuvat aivan uudelle tasolle. Itse luen todella harvoin sarjakuvia, mutta pidin tästä valtavasti.

Omaelämäkerrallinen Hautuukoti - tragikoominen perheeni kertoo Alison Bechdelin lapsuudesta ja nuoruudesta sekä hänen isänsä tapaturmaisesta kuolemasta. Kirjassa ruoditaan perheen goottilaistyylistä taloa pakonomaisesti sisustavan ja remontoivan diktaattori-isän ja Alisonin vaikeaa suhdetta, myös Alisonin seksuaalisen identiteetin etsinnän kautta. Alison pakenee kirjallisuudenopettaja-isänsä vaikutusvaltaa yliopistoon, missä hän tutustuu vähitellen muihin samanhenkisiin naisiin.

En osaa kehua tätä kirjaa tarpeeksi; kaikkien pitäisi lukea se itse. Alison sananmukaisesti piirtää ja kirjoittaa itsensä takautumien kautta lapsuudesta aikuisuuteen - itsekriittisesti, mitään sensuroimatta, tarkkaillen ja tutkien menneisyyttään päiväkirjamerkintöjen ja perhevalokuvien kautta. Miten yhteen sarjakuvaruutuun voikin tiivistää niin täydellisesti yhden monimerkityksellisen hetken?

Kirjallisuudenystävät iloitsevat varmasti myös siitä, että Hautuukoti on ripoteltu täyteen intertekstuaalisia viittauksia kirjallisuuden suuriin klassikoihin: Camus, Shakespeare, Proust ja Joyce nousevat kaikki tärkeään rooliin. Kirjallisuudenopintojensa lomassa Bechdel yrittää selvittää elämänsä arvoituksia selittämällä asioita kirjojen kautta, eikä huumoriakaan vertailuista puutu. (En yleensä koskaan naura lukiessa ääneen. Nyt nauroin.) :)

Lukemista harrastavan Bechdelin sarjakuvat ovat kovin tutuntuntuisia muutenkin. Itse samaistun täysin tähän. :)

Alison Bechdel: Hautuukoti - Tragikoominen perheeni. Like. 2009.
Englanninkielinen alkuteos: Fun Home: A Family Tragicomic
Suomentaja: Taina Aarne

Like: Hautuukoti
Kirjavinkit: Hautuukoti
Kvaak.fi: "Kaapista ulos"
Tunnisteet:

Kommentit

  1. Salla15 heinäkuuta, 2010 07:26

    Tää tosiaan on loistava sarjakuva! Luin tämän itsekin uusiksi jokin aika sitten ja tykkäsin :)

    VastaaPoista
  2. Unknown15 heinäkuuta, 2010 22:28

    täytyy tutustua! ilmestyessään muistan lukeneeni hesarista, mutta on päässyt unohtumaan, kiva kun otit esille!

    VastaaPoista
  3. Zephyr16 heinäkuuta, 2010 18:37

    Kannattaa lukea! Itsekin suunnittelen uudelleenlukua, oli sen verran mieleenpainuva tapaus. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt
4 kommenttia
Lue lisää

José Saramago: Luola

[...] jotkut lukevat koko ikänsä eivätkä pääse koskaan lukemansa sisälle, he takertuvat tekstiin eivätkä ymmärrä että sanat ovat vain virtaavan joen poikki aseteltuja kiviä, ne ovat sitä varten että pääsisimme niitä myöten toiselle rannalle, sillä pääasia on juuri se toinen ranta, Paitsi jos, Paitsi jos mitä, Paitsi jos sellaisella joella ei olekaan pelkästään kahta rantaa vaan monta, jos jokainen lukija on itse oma rantansa ja jos se ranta, jolle hänen on päästävä, onkin juuri hänen ja vain hänen [...] Yritin joskus lukea José Saramagon Toinen minä -romaania, mutta en päässyt muutamaa kymmentä sivua pidemmälle. En pitänyt kilometrin pituisista lauseista, verkkaisesta tahdista ja sekavasta dialogista, jossa ei tiennyt kuka sanoi mitäkin. Tartuin siis hieman vastahakoisesti lukupiirikirjaamme Luolaan . Yllätyin, miten mukaansatempaava romaani oli (ainakin Toiseen minään verrattuna!) ja luin kuin luinkin 400-sivuisen järkäleen vajaassa viikossa. Tyyli tuntui heti alusta lähtien pe
3 kommenttia
Lue lisää

Kevään 2022 uutuuskirjavinkit

Herätelläänpä taas vaihteeksi blogia talviunilta... Nyt keväällä ilmestyy valtava määrä kiinnostavia uutuuksia. Poimin eri kustantamoilta tähän ne 20 kirjaa, joita eniten odotan. Mukana on myös muutamia nuortenkirjoja ja perheen nuoremmille lukijoille suunnattuja uutuuksia. TAMMIKUU Merit Riihonen : Mitä ikinä haluat (Karisto) Esikoisteos nuoruudesta, musiikista ja ihmismielen pimeistä sopukoista.   Iida Rauma : Hävitys - tapauskertomus (Siltala) Tämä kirja on jo ehtinyt olla esillä kirjagramissa, blogeissa ja muuallakin mediassa. Väkivallasta ja sen vaikutuksista ihmiseen.  Pertti Saloheimo : Meren ja tulivuoren välissä (WSOY) Pienoisromaani luonnontutkijasta, joka kohtaa syrjäisessä tutkimuskohteessa luonnon outouden ja karmivuuden. Kuulostaa vähän Jeff VanderMeerin Hävitys -kirjalta. Jemma Hatt : Seikkailijat ja kirottu linna (Kumma) Seikkailijat-sarjan ensimmäinen osa salaperäisestä linnasta kuulostaa kuvauksen perusteella Viisikoilta! Kirja on juuri 9-vuotiaalla kesken ja on kuu
1 kommentti
Lue lisää