Siirry pääsisältöön

Lukumaratonin ennakkotunnelmia, eli mitähän sitä sitten lukisi?

Kuva Tiinan blogista

En päässyt osallistumaan Blogistanian kesälukumaratoniin 10.7, mikä harmitti vietävästi, koska kukapa nyt ei haluaisi oikein luvan kanssa ja porukalla lukea 24 tuntia putkeen ja kärsiä lukukrapulasta jälkeenpäin? ;) Ilmoittauduin siis mukaan huomenna starttaavaan kesälukumaraton II:seen, jossa on tällä hetkellä jo yli 20 osallistujaa! Lisätietoja ja osallistumisohjeet löytyvät täältä.

Mutta mitähän sitä sitten lukisi? En luota tippakaan pitkäjänteisyyteeni, joten en uskalla tarttua tiiliskiviin. Aina voisi tietenkin raahata pinon kirjoja kotiin kirjastosta (tai yrittää pienentää sitä jo olemassa olevaa lainapinoa kotona...). Mutta toisaalta... kirjahylly pursuilee myös omia, yhä lukemattomia kirjoja.

Päätin siis jo näin etukäteen, että huomisen luku-urakkani kirjat koostuvat vain ja ainoastaan oman kirjahyllyn asukkaista ja vieläpä melko ohuista sellaisista: kaikissa on alle 200 sivua. Toivottavasti ehdin huomenna lukea niistä useamman ja kartuttaa maratonin kokonaissivumäärää. :)

Lukupinoon ovat päätyneet:
  • James Baldwin: Huone Pariisissa (177 sivua)
  • Kaori Ekuni: Blink blink (183 sivua)
  • Joel Haahtela: Perhoskerääjä (189 sivua)
  • Helvi Hämäläinen: Kaunis sielu (144 sivua) **luettu!
  • Jari Järvelä: Romeo ja Julia (182 sivua)
  • Zinaida Lindén: Nuorallatanssija (179 sivua) **luettu osittain!
  • Katri Lipson: Kosmonautti (199 sivua)
  • Andreï Makine: Maa ja taivas (196 sivua)
  • Anja Snellman: Aura (144 sivua) **luettu!
  • Jeanette Winterson: Ihoon kirjoitettu (188 sivua) **luettu osittain!
  • Banana Yoshimoto: Kitchen (175 sivua) **luettu! Arvostelu täällä.
Lukumaratonkirjat ja herkkunaposteltavaa
Valinnanvaraa on siis 11 kirjan verran, ja niissä on yhteensä 1956 sivua. Kotimaisia on viisi ja käännettyä kaunokirjallisuutta kuusi kappaletta. Lindénin teos on novellikokoelma, joten saatan käyttää sitä hyväkseni, kun kaipaan minihaasteen mukaista kitalaenpuhdistusnovellia romaanien välillä. :)

Huijaan sen verran, että olen lukenut neljä listan kirjoista jo aiemmin: Baldwinin ja Wintersonin romaanit alkukielellä englanniksi sekä Ekunin ja Hämäläisen kirjat suomeksi. Näistä on kuitenkin jo aikaa, ja luin ne ennen kuin perustin blogin.

Otan enemmän kuin mielelläni vastaan suosituksia, mielipiteitä ja varoituksen sanoja listan kirjoista! En edes tiedä vielä, mistä kirjasta aloitan. Katsotaan, miltä huomisaamuna tuntuu. ;)

Suunnitelmissa on herätä niin aikaisin aamulla kuin aamu-unisuuteni vain sallii, lukea hetki ja tehdä sitten aamupäivä töitä. Iltapäivällä olisi tarkoitus jatkaa taas maratonia ja - jos sää sallii - kokeilla eräiden puistonpenkkien sopivuutta lukemiseen. :) Puoliso on luvannut hoitaa pienintä perheenjäsentä illallakin, joten saan toivottavasti lukea rauhassa myöhään yöhön.

Tsemppiä kaikille maratoniin osallistujille! Muistakaa, että lukeminen on ihan tutkitusti terveellistä! :)

Kommentit

  1. Perhostenkerääjä on ihana! Kitchenin haluan lukea minäkin, ja olisi hauska kuulla, mitä tykkäät siitä. Antoisaa maratonia, minä jo aloittelin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päätinkin aloittaa juuri Kitchenistä, ainakin alun perusteella vaikuttaa todella lupaavalta. :)
      Tsemppiä maratoniin!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anni Kytömäki: Kultarinta

Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Mutta ehkä muut ihmiset eivät metsässä ole samoja kuin avotaivaan alla. He muuttuvat yhtä aikaa läpinäkyviksi ja salaperäisiksi, tavallisiksi ja oudoiksi, samaksi aineeksi kuin tuuli, linnunlaulu ja neulasten kärjissä tiukkuvat vesihelmet. Metsässä heidän ytimeensä näkee hetkittäin. Tai ei, sen vain aavistaa. Olin lukenut yhden sivun ja yli 600 oli vielä edessä, kun minun piti laskea kirja alas ja hengähtää hetki. Anni Kytömäen kirjoitustyyli on pakahduttavan kaunista, lumoavaa, tarkkaa ja kuvailevaa. Luontosanat kuulostavat eksoottisilta uudissanoilta, mutta samalla ikiaikaisen perinteisiltä. Puhutaan murskasiipi linnusta, vesikivestä , maata suonivista poluista ja äänestä, joka sujuttelee puiden takaa. Sanotaan, että suomen kielessä ja murteissa on satoja eri sanoja pelkästään lumelle, mutta Kytömäen romaani osoittaa, miten runsaasti kielestä löytyy myös muita Suomen luontoon ja metsien kulttuuriperintöön liittyviä sanoja, joita tällainen luonnos

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt

Tapio Tamminen: Islamin aseeton soturi: Ghaffar Khan ja talebanien synty

Ghaffar Khanin perustama Khudai Khidmatgar -liike on historiallisesti ilmeisesti ainutlaatuinen sosiaalinen keksintö, sillä missään muualla väkivallaton vastarintaliike ei ole järjestäytynyt kurinalaiseksi aseettomaksi armeijaksi. Eilisessä Hesarissa oli syyskuussa menehtyneen tietokirjailija Tapio Tammisen muistokirjoitus. Tamminen muistetaan ehkä parhaiten Tieto-Finlandian vuonna 2015 voittaneesta Kansankodin pimeämpi puoli -teoksesta (2015), mutta itse olen lukenut vain Tammisen vuonna 2011 ilmestyneen tietokirjan Abdul Ghaffar Khanista . Kirjan lukemisesta on jo aikaa, mutta bloggausta en ole siitä tehnyt, joten päätin nyt kaivella vanhat muistiinpanot esiin.   Islamin aseeton soturi kertoo siis Ghaffar Khanista, joka perusti maailman suurimmaksi rauhanarmeijaksi kutsutun aseettoman liikkeen 1920-luvun lopulla brittiläisen Intian luoteisella raja-alueella, joka on nykyisin osa Pakistania. Tällä vuosituhannella kyseinen alue on tullut tunnetuksi erityisesti Yhdysvaltain pommituksi