Osallistuin Blogistanian kesälukumaraton II:seen ja oma urakkani alkoi 24.7 klo 7.15 aamulla.
Luin 24 tunnin aikana yhteensä n. kolme ja puoli kirjaa sekä kolme novellia:
Banana Yoshimoto: Kitchen (175 sivua)
Anja Snellman: Aura (144 sivua)
Helvi Hämäläinen: Kaunis sielu (144 sivua)
Jeanette Winterson: Ihoon kirjoitettu (74 sivua, luettu osittain)
Zinaida Lindén: Nuorallatanssija (50 sivua, luettu kolme novellia kokoelmasta)
Luin yhteensä 587 sivua.
Lukupinossa oli yhteensä 11 kirjaa: omasta hyllystä napattuja teoksia, joissa kaikissa oli alle 200 sivua. Useammankin olisin voinut lukea, mutta säästetään jotain ensi kertaan. ;)
Huomasin juuri että kaikki lukemani kirjat ovat naisten kirjoittamia ja kaikki käsittelevät jollain tavalla rakkautta ja rakastumista. Mitähän tästä pitäisi päätellä...:)
Luin nojatuolissa, työpöydän ääressä, valkoisella puistonpenkillä, kaupunginkirjaston lastenosaston banaaninmuotoisilla tuoleilla (parhaita!), epäergonomisella kahvilan tuolilla, parvekkeen puutarhatuolilla, parvekkeen lattialla, sohvalla ja sängyssä.
Opin sen, että
a) pitkäaikainen lukeminen on parhaimmillaankin epäergonomista puuhaa,
b) 1-vuotiaan, juuri kävelemään oppineen lapsen seurassa lukeminen on tuhoon tuomittu yritys,
c) ei kannata kiirehtiä vaan pakottaa itsensä lukemaan hitaammin, niin kirjasta ehtii nauttia enemmän.
Söin maratonin aikana liikaa hiilareita. Join yllättävän vähän kahvia.
Pidin muiden lukumaratoonareiden suoritusten seuraamisesta (hui, miten paljon jotkut ovat ehtineet lukea!). Nautin siitä, että sain paneutua kokonaisvaltaisesti kirjojen maailmaan, ja siitä täydellisestä keskittyneen rentoutuneesta tilasta (flow?), joka siitä seurasi. :)
Antoisinta oli se, kun tajusin, että jotkut kirjat kannattaa lukea yhdeltä istumalta. En usko, että olisin pitänyt esim. Aurasta, jos en olisi lukenut sitä kerralla kannesta kanteen. Tuntui, että sain romaanista paljon enemmän irti, kun keskityin siihen - ja vain siihen - sen reilun tunnin ajan mitä sen lukeminen kesti. Kokonaiskuva hahmottui paremmin, kirjan symboliikka tuntui avautuvan syvemmin ja oikeasti pidin kirjasta enemmän kuin olisin ehkä pitänyt, jos lukeminen olisi välillä keskeytynyt ja olisi pitänyt palata myöhemmin kirjan pariin, yrittää uppoutua tauon jälkeen taas sen tunnelmaan.
Haluan ehdottomasti osallistua tällaiseen lukumaratoniin toistekin! Ja muutenkin yrittää ujuttaa lukemista enemmän päivän muiden rutiinien ja töiden väliin. Lukumaratonpäivä auttoi ehkä huomaamaan sen, miten vähän lukemiselle tuntuu jäävän nykyisin aikaa ja miten helppoa toisaalta sitä aikaa olisi vain ottaa, kun vain ottaisi! Ja miten paljon siitä saa, kun voi rentoutua ja keskittyä hyvään kirjaan, nauttia hyvästä tarinasta.
Kiitän tsemppauksesta ja kommenteista! Parasta on osallistua tällaiseen yhdessä muiden kanssa. :)
Luin 24 tunnin aikana yhteensä n. kolme ja puoli kirjaa sekä kolme novellia:
Banana Yoshimoto: Kitchen (175 sivua)
Anja Snellman: Aura (144 sivua)
Helvi Hämäläinen: Kaunis sielu (144 sivua)
Jeanette Winterson: Ihoon kirjoitettu (74 sivua, luettu osittain)
Zinaida Lindén: Nuorallatanssija (50 sivua, luettu kolme novellia kokoelmasta)
Luin yhteensä 587 sivua.
Lukupinossa oli yhteensä 11 kirjaa: omasta hyllystä napattuja teoksia, joissa kaikissa oli alle 200 sivua. Useammankin olisin voinut lukea, mutta säästetään jotain ensi kertaan. ;)
Huomasin juuri että kaikki lukemani kirjat ovat naisten kirjoittamia ja kaikki käsittelevät jollain tavalla rakkautta ja rakastumista. Mitähän tästä pitäisi päätellä...:)
Luin nojatuolissa, työpöydän ääressä, valkoisella puistonpenkillä, kaupunginkirjaston lastenosaston banaaninmuotoisilla tuoleilla (parhaita!), epäergonomisella kahvilan tuolilla, parvekkeen puutarhatuolilla, parvekkeen lattialla, sohvalla ja sängyssä.
Opin sen, että
a) pitkäaikainen lukeminen on parhaimmillaankin epäergonomista puuhaa,
b) 1-vuotiaan, juuri kävelemään oppineen lapsen seurassa lukeminen on tuhoon tuomittu yritys,
c) ei kannata kiirehtiä vaan pakottaa itsensä lukemaan hitaammin, niin kirjasta ehtii nauttia enemmän.
Söin maratonin aikana liikaa hiilareita. Join yllättävän vähän kahvia.
Pidin muiden lukumaratoonareiden suoritusten seuraamisesta (hui, miten paljon jotkut ovat ehtineet lukea!). Nautin siitä, että sain paneutua kokonaisvaltaisesti kirjojen maailmaan, ja siitä täydellisestä keskittyneen rentoutuneesta tilasta (flow?), joka siitä seurasi. :)
Antoisinta oli se, kun tajusin, että jotkut kirjat kannattaa lukea yhdeltä istumalta. En usko, että olisin pitänyt esim. Aurasta, jos en olisi lukenut sitä kerralla kannesta kanteen. Tuntui, että sain romaanista paljon enemmän irti, kun keskityin siihen - ja vain siihen - sen reilun tunnin ajan mitä sen lukeminen kesti. Kokonaiskuva hahmottui paremmin, kirjan symboliikka tuntui avautuvan syvemmin ja oikeasti pidin kirjasta enemmän kuin olisin ehkä pitänyt, jos lukeminen olisi välillä keskeytynyt ja olisi pitänyt palata myöhemmin kirjan pariin, yrittää uppoutua tauon jälkeen taas sen tunnelmaan.
Haluan ehdottomasti osallistua tällaiseen lukumaratoniin toistekin! Ja muutenkin yrittää ujuttaa lukemista enemmän päivän muiden rutiinien ja töiden väliin. Lukumaratonpäivä auttoi ehkä huomaamaan sen, miten vähän lukemiselle tuntuu jäävän nykyisin aikaa ja miten helppoa toisaalta sitä aikaa olisi vain ottaa, kun vain ottaisi! Ja miten paljon siitä saa, kun voi rentoutua ja keskittyä hyvään kirjaan, nauttia hyvästä tarinasta.
Kiitän tsemppauksesta ja kommenteista! Parasta on osallistua tällaiseen yhdessä muiden kanssa. :)
Ihanaa, että nautit ja sait tästä näin paljon irti :) itsellenikin maraton oli juurikin innostava ja lukuhimoja herättävä. Jee uusiksi vain!
VastaaPoista