Siirry pääsisältöön

Minibloggaajatapaaminen ja lukumaratonvalmisteluja

Tämänpäiväinen kirjabloggaajien tapaaminen Kuopiossa supistui kahdenkeskiseksi kohtaamiseksi, mutta tästä lannistumatta kävimme Yöpöydän kirjat -blogin Niinan kanssa mielenkiintoisia keskusteluja mm. lastenkirjoista, dystooppisesta maailmankuvasta, kirjabloggaajien kaupunkikohtaisista ominaispiirteistä ja arvostelukappaleiden saamisesta. Oli virkistävää nähdä toista kirjabloggaajaa ihan kasvotusten! :)

Seuraavaksi siirryn jo tulevan kesälukumaratonin tunnelmiin. Torstaina 19.6 järjestetään siis jo kolmas Blogistanian kesälukumaraton, jonka ideana on lukea 24 tunnin aikana mahdollisimman paljon ja mielellään myös raportoida urakasta blogiin. Lukumaratonin säännöt voi lukea ja siihen voi ilmoittautua mukaan Anna minun lukea enemmän -blogissa. Osallistujia näyttäisi olevan ihan mukavasti; lähes 40 bloggaajaa on ilmoittautunut tähän mennessä mukaan!

Logon teki M. Carole
Viime kesän maraton oli sen verran mieleenpainuva kokemus, että aion toistaa viimevuotisen idean lukea pelkästään omassa hyllyssä pönöttäviä, lukemista odottavia kirjoja, joissa on alle 200 sivua. Viime vuonna sain luettua vuorokauden aikana kolme ja puoli kirjaa ja kolme novellia. Sivuja kertyi yhteensä 587, eli otetaan nyt tämän vuoden tavoitteeksi tehdä ainakin uusi henkilökohtainen sivuennätys! :)

Siispä lukupinossa maratonia odottelevat seuraavat kirjat:
  • Juhani Aho: Rautatie (119 sivua)
  • James Baldwin: Huone Pariisissa (177 sivua)
  • J. M. Coetzee: Michael K:n elämä (187 sivua)
  • Joel Haahtela: Katoamispiste (160 sivua), Lumipäiväkirja (190 sivua) ja Perhoskerääjä (189 sivua)
  • Jari Järvelä: Romeo ja Julia (182 sivua)
  • Katri Lipson: Kosmonautti (199 sivua)
  • Gabriel García Márquez: Kuulutetun kuoleman kronikka (108 sivua) ja Mamá Granden hautajaiset (152 sivua)
  • Ian McEwan: Mustat koirat (173 sivua)
  • Raija Siekkinen: Se tapahtui täällä (143 sivua)
  • John Steinbeck: Punainen poni (134 sivua)
Kesälukumaratonkirjat
Valinnanvaraa siis löytyy, ja kaikkea en varmasti ehdikään lukea. Onko teillä suosituksia tai varoituksen sanoja listan kirjoista? Houkuttelisi pitää Haahtela-painotteinen päivä ja lukea nuo kolme Haahtelaa (ja ehkä Siekkisen kirja Katoamispisteen rinnalla!). Vai sittenkin hieman maagista realismia Márquezin hengessä? Vai onko Rautatie niin iso kotimainen klassikko, että on suorastaan noloa, etten ole lukenut sitä, ja nyt on korkea aika vetää se yli lukulistalta? ;)

Aloitan maratonini jo huomenna, iltapäivällä tai illalla, riippuen työ- ym. tilanteesta. Torstai-iltana meille on tulossa juhannusvieraita, joten haluan päättää luku-urakkani ennen sitä. :) Maratonraporttia luvassa siis jo huomispäivän puolella!

Kommentit

  1. Huh, kunnianhimoinen kirjavalikoima! Klassikkomaraton tulossa, tai ainakin laatukirjallisuusmaraton :D Läheskään kaikkia en ole listaltasi lukenut, mutta ainakin Rautatie ja Punainen poni ovat kirjoja, jotka pienestä koostaan huolimatta ovat suuria kirjoja. Niiden lukeminen maratonin tuoksinassa ei ehkä tee niille ihan täyttä oikeutta. Mutta tämä on nyt vain tylsän opettajaihmisen näkemys :) Tsemppiä urakkaan, huutelen radanvarrella kannustushuutoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä tullut tuota ajatelleeksi, mutta se on ihan totta, että klassikoille pitäisi ehkä varata aikaa, jotta niihin ehtii paneutua kunnolla. Ainakin tuo Steinbeck saattaa jäädä pinon ulkopuolelle; se on kuulemma niin masentavakin!

      Poista
  2. Vautsi mitä porukkaa kirjapinossa! Rautatie, Punainen poni, Katoamispiste ja Mustat koirat olen lukenut ja kaikki ovat jääneet mieleen ihan positiivisina, vaikkakin aika haastavina lukukokemuksina. Innolla odotan, mitä lopulta tulet lukemaan, tsemppiä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kallistun nyt aika vahvasti noiden Haahteloiden puolella, mutta saa nähdä, mihin lopulta päätän tarttua. Kiitos tsempistä! :)

      Poista
  3. Kiehtova kattaus kirjoja. Haahtelan kirjat sopivat mielestäni loistavasti maratonille. Katoamispiste tuli itsellä aikoinaan hujautettua muuten vain putkeen flunssassa. Michael K:n elämä on hieno, kirja tuntuu kyllä pidemmältä kuin se sivumäärältään onkaan. Kosmonauttia suosittelen myös. Todella mielenkiintoinen kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saatan tosiaan tarttuakin noihin Haahteloihin ensin (miten ne ovatkaan vielä lukematta??). :) Kosmonautti oli mukana jo edellisen lukumaratonin listalla, mutta silloin en ehtinyt siihen tarttua. Ehkä tällä kertaa...

      Poista
  4. Tsemppiä maratoniin :) Mielenkiintoisia kirjavalintoja olet tehnyt.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt

José Saramago: Luola

[...] jotkut lukevat koko ikänsä eivätkä pääse koskaan lukemansa sisälle, he takertuvat tekstiin eivätkä ymmärrä että sanat ovat vain virtaavan joen poikki aseteltuja kiviä, ne ovat sitä varten että pääsisimme niitä myöten toiselle rannalle, sillä pääasia on juuri se toinen ranta, Paitsi jos, Paitsi jos mitä, Paitsi jos sellaisella joella ei olekaan pelkästään kahta rantaa vaan monta, jos jokainen lukija on itse oma rantansa ja jos se ranta, jolle hänen on päästävä, onkin juuri hänen ja vain hänen [...] Yritin joskus lukea José Saramagon Toinen minä -romaania, mutta en päässyt muutamaa kymmentä sivua pidemmälle. En pitänyt kilometrin pituisista lauseista, verkkaisesta tahdista ja sekavasta dialogista, jossa ei tiennyt kuka sanoi mitäkin. Tartuin siis hieman vastahakoisesti lukupiirikirjaamme Luolaan . Yllätyin, miten mukaansatempaava romaani oli (ainakin Toiseen minään verrattuna!) ja luin kuin luinkin 400-sivuisen järkäleen vajaassa viikossa. Tyyli tuntui heti alusta lähtien pe

Miki Liukkonen: Lapset auringon alla

100 on hyvä numero, hän ajatteli, se on tasapainoinen luku. Sillä on neljä jalkaa, se tuoksuu Omolle ja se on kissa. Niinpä Jonas osti appelsiineja. Hän osti niitä neljä, yhtä monta kuin kissalla on jalkaa, ja saippuaa, samanlaista kuin mitä mummolassa oli ollut hänen lapsuudessaan. Vihreää ja mäntysuovan tuoksuista. Tällaisen saippuan olemassaolon Jonas ehdottomasti hyväksyi, ei pelkästään sen nostalgia-arvon takia vaan myös yleisen hygienian. Tämä on ensimmäinen kirja, jolla osallistun Sivumennen-podcastin ja -blogin #hyllynlämmittäjä-haasteeseen, jossa tarkoituksena on lukea vuoden aikana 12 vielä lukematonta kirjaa omasta hyllystä. Miki Liukkosen Lapset auringon alla on odottanut hyllyssä lukemistaan jo useamman vuoden ajan, muistaakseni ilmestymisvuodestaan (2013) lähtien. Liukkonenhan on oululainen kirjallisuuden enfant terrible ; nuoren, boheemin, vähän hullun rappiorunoilijan perikuva, joka väitti - kenties vain puolivakavissaan - uudistavansa suomalaisen kirjallisuude