Helmikuu hujahti ohi hetkessä ja sain tammikuun tavoin luettua vain kolme kirjaa. Bloggaaminenkin on jäänyt työkiireinen myötä taas vaihteeksi vähemmälle, kun kahdeksan tunnin tietokoneen ruudun tuijottamisen jälkeen ei aina jaksaisi tuijottaa samaa ruutua vapaa-ajallakin...
Helmikuun luetut:
Johann Wolfgang von Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset
Daniela Krien: Vielä joskus kerromme kaiken
Eimear McBride: A Girl is a Half-formed Thing
Helmikuun kirjoista Goethen romaanin luin klassikkohaastetta varten. Ei nyt mikään maailmoja mullistava ja sydämiä murskaava teos, mutta paikkasin ainakin yhden klassikon kokoisen aukon sivistyksessäni. :) Sain myös hyvän syyn kaupitella puolisolleni Mary Shelleyn Frankensteinia - päätimme nimittäin suositella toisillemme "kirjaa, joka pitäisi ehdottomasti lukea". Minä sain Goethen, hän Shelleyn.
Krienin romaani on roikkunut lukulistallani melkein vuoden, siis ilmestymisestään asti. Se olikin lopulta erittäin nopealukuinen.
Eimear McBriden teoksesta saan myös syyttää puolisoani. Hän ei yleensä uskalla ostaa minulle kirjoja, koska ei kuulemma tiedä, mistä pidän tai minkä olen jo lukenut (vääryyttä! minulle saa aina ostaa kirjoja!). McBriden romaanin hän toi sitten yllättäen Helsingin tuliaisina, koska kirja vaikutti kuulemma niin oudolle, että sitä täytyisi kokeilla. Aluksi olin skeptinen. Kun romaani alkaa näin: For you. You'll soon. You'll give her name. In the stitches of her skin she'll wear your say. Mammy me? Yes you. Bounce the bed, I'd say. - ja sama tyyli jatkuu yli 200 sivua, niin liikutaan todellakin oudon ja kokeellisen äärellä. Alun ihmetyksen jälkeen olin aivan myyty. Välillä en ymmärtänyt mitään; välillä koin yllättäen oppineeni aivan uuden kielen. Mutta ei siitä nyt sen enempää - haluan ehdottomasti kirjoittaa tästä kirjasta pidemmän arvion myöhemmin.
Kommentit
Lähetä kommentti