Siirry pääsisältöön

Maalis-, huhti- ja toukokuun luetut


Kolmeen kuukauteen en ole kirjoitellut yhteenvetoja kuukausittain luetuista kirjoista, mutta pistetään tähän sitten kaikki kerralla.

Maaliskuun luetut
Stinke A. Itäniemi: Saturnuksen viettelys
Evie Wyld: Kaikki laulavat linnut
Roma Tearne: Bone China

Huhtikuun luetut
Sun-mi Hwang: Kana joka tahtoi lentää
Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toisin
Agatha Christie: By the Pricking of My Thumbs
Jyrki Lappi-Seppälä: Tuulimyllyjä päin
Stephen Fry: Fryn aikakirjat
Paula Hawkins: Nainen junassa

Toukokuun luetut
Deborah Levy: Swimming Home
Yoko Ogawa: Hotel Iris
Pamela Druckerman: Bébé päivä päivältä
Stina Niemi & Aino Öhman: Elämäni
Allie Brosh: Hyperbole and a Half
Leena Parkkinen: Säädyllinen ainesosa

Viime kuukausiin on siis mahtunut kaikenlaista, uutta ja vanhaa, kotimaista ja ulkomaista, kaunoa ja tietoa. Mitä luettuihin kirjoihin tulee, kevään kohokohdat ovat olleet Roma Tearnen valloittava sukusaaga Bone China ja Stina Niemen & Aino Öhmanin lääkäreiden saneluista koottu runoteos Elämäni. Kummastakin kirjoitan vielä kunnon arviot blogiin, kunhan ehdin.

Ihanaa, että on jo kesäkuu ja enemmän aikaa, kelejä ja valoa lukea!

Kommentit

  1. Ojensin Sinulle palkintohaasteen: http://mummomatkalla.blogspot.fi/2016/06/blogger-recognition-award.html

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna Karenina -kimppaluku

Nyt kun syksy on virallisesti polkaistu käyntiin syyskuun muodossa ja viimeisetkin kesälomat on varmaan pidetty, on aika tarttua uusiin haasteisiin myös lukemisen osalta. Tässä kuussa alkoi Kadonnutta aikaa etsimässä -haaste ja Satu pisti pystyyn Ruusun nimi -read-a-longin , mutta jos joku vielä kaipailee lukuhaastetta loppuvuodelle, niin nyt olisi oiva tilaisuus saada vertaistukea Anna Kareninan lukemiseen! Romaanin lukemalla voi samalla osallistua vaikka 10 klassikkoa -haasteeseen tai 500+ minihaasteeseen hiukan jälkijunassa. :) Itse laitan kimppaluvun pystyyn lähinnä haasteeksi itselleni, jotta saisin tämän tiiliskiven luettua vuoden loppuun mennessä. Mutta olisi ilahduttavaa, jos tähän uskaltautuisi mukaan muitakin, jotta kimppaluku olisi nimensä veroinen! :) Anna Karenina on alun perin julkaistu jatkokertomuksena, joten sen lukeminen osissa pidemmän ajan kuluessa on itse asiassa Tolstoin alkuperäiselle julkaisulle "uskollisempi" tapa lähestyä teosta. Romaani ja...

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt...

Tiiliskivifobia

Nyt kun blogeissa pohditaan kesä- ja lomalukemisia ja toisaalla mietitään tiiliskiven pohjimmaista merkitystä, niin minäkin ajattelin paljastaa kesäprojektini, joka on eräs tiiliskiveksikin kutsuttu teos. Teen tämän postauksen täysin itsekkäistä syistä; kuvittelen nimittäin, että jos olen uskotellut teille näin julkisesti täällä blogissani, että aion moiseen projektiin ryhtyä, niin en voi enää perääntyä siitä. Blogiyhteisön painostus rohkaiseva kannustus saa siis minut lukemaan tämän ja ehkä jopa erehdyn nauttimaan siitä! :) Kyseessä on siis Leo Tolstoin Anna Karenina . Tuo suuri maailmankirjallisuuden klassikko, yleissivistykseen kuuluva teos, jokaisen itseään kunnioittavan, sivistyneen lukutoukan hyllyssä jököttävä järkäle. Miksi, oi miksi, en käynyt katsomassa tätä Turun kaupunginteatterissa viime vuonna? Miksi en ylipäätään ole nähnyt tästä yhtäkään näytelmä-, tv- tai elokuvasovitusta, vaikka luulisi, että niitä on pilvin pimein? Miten ihmeessä kirja on tietämättömyydestäni ...