Siirry pääsisältöön

Claire Castillon: Pieni sydän jaksaa rakastaa

Sammutin uunin. Joudun tekemään kaiken, olen saanut tarpeekseni. Muista perunat. Jos tätä menoa jatkuu, mahtavatko ne olla valmiita vielä puolilta päivinkään. Haluan katsoa lempisarjaani rauhassa. Pulinat pois. Lakkaa höpöttämästä, ohjelma alkaa. Avaat suusi aina kun minä yritän rentoutua. Kerro siitä sitten ruokapöydässä. Kai se nyt voi odottaa. Jos mielesi tekee äyskiä, mene työpaikalle, tee ylitöitä. Täällä sinä tottelet.

Claire Castillonin varhaisempi suomennettu novellikokoelma, Äidin pikku pyöveli (2007), kertoo äitien ja tyttärien vähemmän sovinnaisista suhteista. Lyhyet novellit järkyttävät, viihdyttävät ja myös naurattavat. Pieni sydän jaksaa rakastaa on samanlainen, joskin hieman vaisumpi kokoelma; tällä kertaa aiheena ovat avioparit ja erilaiset pariskunnat. Kokoelman romanttisesta nimestä huolimatta parisuhteet eivät tihku rakkautta ja romantiikkaa, ennemminkin yllätyksiä ja järkytyksiä.

Novellien kerrontatekniikat vaihtelevat. Osa on kerrottu suoraan jommankumman osapuolen näkökulmasta. Sisäistä monologia ja tajunnanvirtaa ei kaihdeta, kun kuvaillaan intiimejä yksityiselämän tabuja. Uhrautuvasta rakastajattaresta miehensä pahoinpitelemään naiseen, äitinsä kanssa isän huomiosta kilpailevasta tyttärestä mustasukkaisuudessa rypevään aviopuolisoon... Toivottavasti kovin moni pariskunta ei tunnista näistä novelleista itseään. ;)

Claire Castillon: Pieni sydän jaksaa rakastaa. Gummerus. 2008.
Ranskankielinen alkuteos: On n'empêche pas un petit coeur d'aimer
Suomentaja: Lotta Toivanen

Gummerus: Pieni sydän jaksaa rakastaa
Gummerus: Claire Castillon
Kirjavinkit: Pieni sydän jaksaa rakastaa

Katso myös nämä:

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna Karenina -kimppaluku

Nyt kun syksy on virallisesti polkaistu käyntiin syyskuun muodossa ja viimeisetkin kesälomat on varmaan pidetty, on aika tarttua uusiin haasteisiin myös lukemisen osalta. Tässä kuussa alkoi Kadonnutta aikaa etsimässä -haaste ja Satu pisti pystyyn Ruusun nimi -read-a-longin , mutta jos joku vielä kaipailee lukuhaastetta loppuvuodelle, niin nyt olisi oiva tilaisuus saada vertaistukea Anna Kareninan lukemiseen! Romaanin lukemalla voi samalla osallistua vaikka 10 klassikkoa -haasteeseen tai 500+ minihaasteeseen hiukan jälkijunassa. :) Itse laitan kimppaluvun pystyyn lähinnä haasteeksi itselleni, jotta saisin tämän tiiliskiven luettua vuoden loppuun mennessä. Mutta olisi ilahduttavaa, jos tähän uskaltautuisi mukaan muitakin, jotta kimppaluku olisi nimensä veroinen! :) Anna Karenina on alun perin julkaistu jatkokertomuksena, joten sen lukeminen osissa pidemmän ajan kuluessa on itse asiassa Tolstoin alkuperäiselle julkaisulle "uskollisempi" tapa lähestyä teosta. Romaani ja...

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt...

Tiiliskivifobia

Nyt kun blogeissa pohditaan kesä- ja lomalukemisia ja toisaalla mietitään tiiliskiven pohjimmaista merkitystä, niin minäkin ajattelin paljastaa kesäprojektini, joka on eräs tiiliskiveksikin kutsuttu teos. Teen tämän postauksen täysin itsekkäistä syistä; kuvittelen nimittäin, että jos olen uskotellut teille näin julkisesti täällä blogissani, että aion moiseen projektiin ryhtyä, niin en voi enää perääntyä siitä. Blogiyhteisön painostus rohkaiseva kannustus saa siis minut lukemaan tämän ja ehkä jopa erehdyn nauttimaan siitä! :) Kyseessä on siis Leo Tolstoin Anna Karenina . Tuo suuri maailmankirjallisuuden klassikko, yleissivistykseen kuuluva teos, jokaisen itseään kunnioittavan, sivistyneen lukutoukan hyllyssä jököttävä järkäle. Miksi, oi miksi, en käynyt katsomassa tätä Turun kaupunginteatterissa viime vuonna? Miksi en ylipäätään ole nähnyt tästä yhtäkään näytelmä-, tv- tai elokuvasovitusta, vaikka luulisi, että niitä on pilvin pimein? Miten ihmeessä kirja on tietämättömyydestäni ...