"Neidit", Terry aloitti puhumaan kirkkaasti, "eikö tässä maassa ole laisinkaan miehiä?"
"Miehiä?" Somel vastasi. "Kuten te?"
"Kyllä, miehiä", Terry sanoi osoittaen partaansa ja kohentaen leveitä olkapäitään. "Miehiä, tosimiehiä."
"Ei", hän vastasi vaitonaisesti. "Tässä maassa ei ole miehiä. Kahteen tuhanteen vuoteen joukossamme ei ole ollut ainuttakaan miestä."
Ensimmäisen feministisen utopiaromaanin titteliä kantava amerikkalaisklassikko Herland (1915) on nyt saatu suomennettua. Charlotte Perkins Gilman oli viime vuosisadan vaihteen tärkeimpiä feministejä, jonka esseet, novellit ja romaanit käsittelivät usein omakohtaisten kokemusten kautta naisten asemaa ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon pyrkimistä.
Herland kertoo kolmesta tutkimusmatkailijasta, jotka löytävät syvältä Amazonin viidakosta tuhansia vuosia eristyksissä eläneen maan, jossa asuu vain naisia. Miesten suureksi hämmästykseksi naisten maa ei olekaan tunteellisen sekasorron ja keskinäisen mustasukkaisuuden värittämää kaaosta eikä edes naisellisen vaaleanpunainen kukkaislaakso, vaan käytännöllinen ja järjestelmällisesti rakennettu, korkealle kehittynyt yhteiskunta, jonka ytimenä on äitiys. Naiset pystyvät lisääntymään ilman miehiä ja heille syntyy vain tyttöjä. Koulutuksella, luonnonläheisyydellä ja demokratialla on vankat perusteet Herlandin sosiaalisessa järjestelmässä.
Kertoja-sosiologin kautta Gilman luo huimia kontrasteja meidän maailmamme ja Herlandin välille. Yhtäkkiä niinkin päivänselvät asiat kuin vankilat, lehmänmaidon juonti tai koirien pitäminen lemmikkeinä asettuvat täysin uuteen valoon, kun miehet vertaavat "meidän" maailmamme käytäntöjä Herlandin asukkaiden yhteisöön.
Sukupuolistereotypioihin turvautumiselta ei voida välttyä, kun erityisesti kolmikon macho, tyttöjen perässä huonolla menestyksellä juokseva Terry ärsyyntyy Herlandin asukkaiden "epänaisellisesta" käytöksestä. Gilman tekeekin osuvia ja usein satiirisia huomautuksia konstruoiduista sukupuolirooleista: meidän maailmassamme miesten kuuluisi olla mahdollisimman maskuliinisia kontrastina feminiinisille naisille. Herlandissa tätä dikotomiaa ei ole eikä sitä kaivata; maskuliinisuus ja feminiinisyys kulkevat käsi kädessä ja sukupuoleen perustuvat luonnehdinnat käyvät oikeastaan tarpeettomiksi.
Suomentaja Ville-Juhani Sutinen on laatinut romaaniin myös sen teoreettista puolta korostavan esipuheen ja lisännyt siihen käännösratkaisuja selventäviä loppuviitteitä. Lisäksi painoksessa on mukana Sutisen suomentama bengalilaisen Begum Rokeya Sakhawat Hossainin vielä varhaisempi novelliklassikko, Sulttaanittaren uni (1905). Naisten asuttamasta ja hallitsemasta maailmasta kertova feministinen novelli on peräisin niinkin yllättävästä kulttuurista kuin Intian muslimiyhteisön piiristä.
Charlotte Perkins Gilman: Herland. Savukeidas. 2009.
Englanninkielinen alkuteos: Herland
Suomentaja: Ville-Juhani Sutinen
Savukeidas: Herland
Kiiltomato: "Feministinen utopiaklassikko - uuden äitiyden valtakunta"
Savon Sanomat: Herland
Wikipedia: Herland
Wikipedia: Charlotte Perkins Gilman
Katso myös nämä:
"Miehiä?" Somel vastasi. "Kuten te?"
"Kyllä, miehiä", Terry sanoi osoittaen partaansa ja kohentaen leveitä olkapäitään. "Miehiä, tosimiehiä."
"Ei", hän vastasi vaitonaisesti. "Tässä maassa ei ole miehiä. Kahteen tuhanteen vuoteen joukossamme ei ole ollut ainuttakaan miestä."
Ensimmäisen feministisen utopiaromaanin titteliä kantava amerikkalaisklassikko Herland (1915) on nyt saatu suomennettua. Charlotte Perkins Gilman oli viime vuosisadan vaihteen tärkeimpiä feministejä, jonka esseet, novellit ja romaanit käsittelivät usein omakohtaisten kokemusten kautta naisten asemaa ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon pyrkimistä.
Herland kertoo kolmesta tutkimusmatkailijasta, jotka löytävät syvältä Amazonin viidakosta tuhansia vuosia eristyksissä eläneen maan, jossa asuu vain naisia. Miesten suureksi hämmästykseksi naisten maa ei olekaan tunteellisen sekasorron ja keskinäisen mustasukkaisuuden värittämää kaaosta eikä edes naisellisen vaaleanpunainen kukkaislaakso, vaan käytännöllinen ja järjestelmällisesti rakennettu, korkealle kehittynyt yhteiskunta, jonka ytimenä on äitiys. Naiset pystyvät lisääntymään ilman miehiä ja heille syntyy vain tyttöjä. Koulutuksella, luonnonläheisyydellä ja demokratialla on vankat perusteet Herlandin sosiaalisessa järjestelmässä.
Kertoja-sosiologin kautta Gilman luo huimia kontrasteja meidän maailmamme ja Herlandin välille. Yhtäkkiä niinkin päivänselvät asiat kuin vankilat, lehmänmaidon juonti tai koirien pitäminen lemmikkeinä asettuvat täysin uuteen valoon, kun miehet vertaavat "meidän" maailmamme käytäntöjä Herlandin asukkaiden yhteisöön.
Sukupuolistereotypioihin turvautumiselta ei voida välttyä, kun erityisesti kolmikon macho, tyttöjen perässä huonolla menestyksellä juokseva Terry ärsyyntyy Herlandin asukkaiden "epänaisellisesta" käytöksestä. Gilman tekeekin osuvia ja usein satiirisia huomautuksia konstruoiduista sukupuolirooleista: meidän maailmassamme miesten kuuluisi olla mahdollisimman maskuliinisia kontrastina feminiinisille naisille. Herlandissa tätä dikotomiaa ei ole eikä sitä kaivata; maskuliinisuus ja feminiinisyys kulkevat käsi kädessä ja sukupuoleen perustuvat luonnehdinnat käyvät oikeastaan tarpeettomiksi.
Suomentaja Ville-Juhani Sutinen on laatinut romaaniin myös sen teoreettista puolta korostavan esipuheen ja lisännyt siihen käännösratkaisuja selventäviä loppuviitteitä. Lisäksi painoksessa on mukana Sutisen suomentama bengalilaisen Begum Rokeya Sakhawat Hossainin vielä varhaisempi novelliklassikko, Sulttaanittaren uni (1905). Naisten asuttamasta ja hallitsemasta maailmasta kertova feministinen novelli on peräisin niinkin yllättävästä kulttuurista kuin Intian muslimiyhteisön piiristä.
Charlotte Perkins Gilman: Herland. Savukeidas. 2009.
Englanninkielinen alkuteos: Herland
Suomentaja: Ville-Juhani Sutinen
Savukeidas: Herland
Kiiltomato: "Feministinen utopiaklassikko - uuden äitiyden valtakunta"
Savon Sanomat: Herland
Wikipedia: Herland
Wikipedia: Charlotte Perkins Gilman
Katso myös nämä:
Kommentit
Lähetä kommentti