torstai 31. joulukuuta 2009

Sarah Dunant: Venuksen syntymä

Sisar Lucrezian ruumis lepäsi vuoteella. Viivytyksen takia kuolonkankeus oli jo vallannut jäsenet. Sisaret työskentelivät hätäisesti puutarhakäsineet kädessä, sillä luostarilla ei ollut tarjota muuta tartunnan suojaksi. He avasivat hunnun ja vetivät sen pois kaulalta. Hiki oli painanut kuolleen nunnan hiukset päänmyötäisiksi, mutta hehkeinä ja tyyninä säilyneet kasvot heijastivat yrttitarhassa vietetyn iltapäivän rauhaa.

Firenze oli Italian kulttuurin kehto 1400-luvun renessanssiajan pyörteissä. Kaupunkia hallitsi vaikutusvaltainen Medicien mahtisuku, jonka jäsenet tukivat maan taidetta ja arkkitehtuuria ja tekivät osaltaan Firenzestä sen ajan huomattavimman taidekeskuksen. Vuonna 1494 Firenzeen kuitenkin saapui dominikaanimunkki Girolamo Savonarola, joka piti kaupunkia synnin tyyssijana ja alkoi saarnata sen moraalittomuutta vastaan. Lopulta kaupunkilaisten kapina syöksi Medicit vallasta ja nosti munkin Firenzen johtoon. Savonarolan nuoret kannattajat alkoivat partioida kaduilla ja taloissa takavarikoiden kaiken mikä voisi viitata löyhään moraaliin, turhamaisuuteen, seksuaalisuuteen ja ylelliseen elämään. Tähän kuuluivat myös maalaukset, huonekalut ja korut. Firenzen ylpeydenaiheet poltettiin munkin käskystä suurilla "turhuuksien rovioilla".

Tähän aikaan sijoittuu Sarah Dunantin historiallinen romaani Venuksen syntymä. Päähenkilö Alessandra on ylhäisen firenzeläisen perheen tytär, jonka isä palkkaa nuoren, lupaavan taiteilijan maalaamaan perheen kappeliin freskoja. Hiljainen, työlleen omistautunut taiteilija kiehtoo Alessandraa, mutta nuoren firenzeläistytön elämän karu todellisuus keskeyttää unelmoinnin. Järjestetty kulissiavioliitto homoseksuaalisen älykön kanssa tuo yllättäen Alessandralle enemmän vapautta kuin mitä hänellä oli isänsä talossa. Samalla Firenze kuitenkin kulkee vääjäämättömästi kohti Savonarolan hirmuvaltaa.

Venuksen syntymä on yksityiskohtainen ja todentuntuinen kuvaus 1400-luvun Firenzestä naisen näkökulmasta. Dunant keskittyy erityisesti naisen ruumiillisten kokemusten kuvaukseen: Alessandran kasvu tytöstä naiseksi, hääyö, synnytys ja lopulta vanheneminen. Romantiikka on kirjassa vähän turhankin suuressa roolissa, ja perheen tarina saa paikoin saippuasarjamaisia piirteitä. Täysin käsittämätön loppuratkaisu pilasi mielestäni kirjan; tuntui kuin kirjailijalle olisi tullut kiire saada kirja valmiiksi, jolloin huolella pohjustettu ja kehitelty henkilökuvaus unohtui täysin.

Sarah Dunant: Venuksen syntymä. Gummerus. 2005.
Englanninkielinen alkuteos: The Birth of Venus
Suomentaja: Riikka Toivanen

Gummerus: Venuksen syntymä
SarahDunant.com [en]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti