Käytävä on täynnä samanlaisia ovia, osaa en saa auki, mutta ne jotka saan, paljastavat vain samanlaisia vaitonaisia huoneita, erikokoisia ja hieman erimuotoisia. Käytävällä seinien pinnat aaltoilevat edelleen, muuttuvat lautaisista kylkiluista kivien kuhmuisiksi panssareiksi ja sileäksi rapatuksi ihoksi.
Tiina Raevaaran esikoisromaania on kehuttu useissakin arvosteluissa, ja niiden innoittamana päätin lukaista kirjan. Täytyy myöntää, että välillä en oikein jaksanut innostua tekotaiteelliselta vaikuttavasta, kiemurtelevan symbolisesta tyylistä ja scifimäisestä juonesta, mutta jotenkin kirja piti silti otteessaan loppuun asti ja ahmaisin sen parissa illassa.
Päähenkilö ja tarinan kertoja, nuori tyttö, harhailee pimenevässä metsässä. Mystinen vanha mies, "portinvartija", tapaa tytön ja vie hänet suurelle talolle metsän keskelle. Talossa asuvat tytön isä ja toistakymmentä isoveljeä, joita tyttö ei muista koskaan ennen tavanneensa. Veljet hoitavat maatilaa ja taloa mukisematta kuin robotit ja tottelevat isäänsä, jota he kaikki pelkäävät. Äitiä ei löydy, vaikka hänkin on kuulemma jossain talossa. Sokkeloinen talo on täynnä käytäviä, pieniä, pimeitä huoneita ja lukittuja ovia. Isä pitää kaikkia avaimia hallussaan.
Romaanin dystooppinen juoni avautuu vähitellen. Perhe on paennut suurta, mustaa pilveä, jonkinlaisen ydinräjähdyksen seurausta, joka on tuhonnut kokonaisia kaupunkeja. Painajaismainen talo ei kuitenkaan tunnu turvapaikalta. Pimeät käytävät, lukitut ovet ja salainen, eläväntuntuinen "ydin" tuntuvat jonkinlaisilta ihmismielen symboleilta. Freudilaisuuden häivähdys käy ilmi myös tytön, veljien ja isän oudoista seksuaalisista valtasuhteista ja äidin poissaolosta. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen, erilainen romaani.
Tiina Raevaara: Eräänä päivänä tyhjä taivas. Teos. 2008.
Teos: Eräänä päivänä tyhjä taivas
Teos: Tiina Raevaara
Kiiltomato: "Kotona pimeän taivaan alla"
HS kirjat: "Merkillinen metsä, jossain"
Kirjavinkit.fi: Eräänä päivänä tyhjä taivas
Wikipedia: Eräänä päivänä tyhjä taivas
Tiina Raevaaran esikoisromaania on kehuttu useissakin arvosteluissa, ja niiden innoittamana päätin lukaista kirjan. Täytyy myöntää, että välillä en oikein jaksanut innostua tekotaiteelliselta vaikuttavasta, kiemurtelevan symbolisesta tyylistä ja scifimäisestä juonesta, mutta jotenkin kirja piti silti otteessaan loppuun asti ja ahmaisin sen parissa illassa.
Päähenkilö ja tarinan kertoja, nuori tyttö, harhailee pimenevässä metsässä. Mystinen vanha mies, "portinvartija", tapaa tytön ja vie hänet suurelle talolle metsän keskelle. Talossa asuvat tytön isä ja toistakymmentä isoveljeä, joita tyttö ei muista koskaan ennen tavanneensa. Veljet hoitavat maatilaa ja taloa mukisematta kuin robotit ja tottelevat isäänsä, jota he kaikki pelkäävät. Äitiä ei löydy, vaikka hänkin on kuulemma jossain talossa. Sokkeloinen talo on täynnä käytäviä, pieniä, pimeitä huoneita ja lukittuja ovia. Isä pitää kaikkia avaimia hallussaan.
Romaanin dystooppinen juoni avautuu vähitellen. Perhe on paennut suurta, mustaa pilveä, jonkinlaisen ydinräjähdyksen seurausta, joka on tuhonnut kokonaisia kaupunkeja. Painajaismainen talo ei kuitenkaan tunnu turvapaikalta. Pimeät käytävät, lukitut ovet ja salainen, eläväntuntuinen "ydin" tuntuvat jonkinlaisilta ihmismielen symboleilta. Freudilaisuuden häivähdys käy ilmi myös tytön, veljien ja isän oudoista seksuaalisista valtasuhteista ja äidin poissaolosta. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen, erilainen romaani.
Tiina Raevaara: Eräänä päivänä tyhjä taivas. Teos. 2008.
Teos: Eräänä päivänä tyhjä taivas
Teos: Tiina Raevaara
Kiiltomato: "Kotona pimeän taivaan alla"
HS kirjat: "Merkillinen metsä, jossain"
Kirjavinkit.fi: Eräänä päivänä tyhjä taivas
Wikipedia: Eräänä päivänä tyhjä taivas
Tässä oli erikoinen lopetus "isä" sai projektinsa valmiiksi ja lähti maailmalle mutta sitä kaikkea muuta ei selitetty mitenkään
VastaaPoista"eräänä päivänä" kone oli valmis