Siirry pääsisältöön

Audrey Niffenegger: Hänen varjonsa tarina

Oli vaikea määritellä, mikä teki kaksosista erikoiset. Muille tuli vaivaantunut olo heidän seurassaan, vaikka he eivät tienneet, miksi. Kaksoset eivät olleet pelkästään identtiset vaan he olivat toistensa peilikuvat. Peilikuvaa ei ollut ainoastaan heidän ulkonäkönsä, vaan jokainen solu heidän ruumiissaan. Näin ollen Julian oikean suupielen pieni luomi oli Valentinalla vasemmalla. Valentina oli vasenkätinen, kun taas Julia oikeakätinen. Kumpikaan ei yksinään näyttänyt kummajaiselta.

Audrey Niffeneggeriltä olisi varmaankin pitänyt lukea ensin hänen kehuttu esikoisteoksensa, bestselleriksi kivunnut Aikamatkustajan vaimo, mutta kaksosista kertova Hänen varjonsa tarina kiinnosti enemmän.

Täytyy sanoa, että olen melko samoilla linjoilla Kirjavinkkien arvostelun kanssa: 300 sivua on pitkä "pohjustus" kirjassa, joka on alle 500 sivun pituinen! Itsekin mietin jossain kirjan puolivälissä, että alkaakohan romaanissa missään vaiheessa varsinaisesti tapahtua mitään. Kirjailija rakentaa ja kehittelee kahden sukupolven kaksosten välisiä jännitteitä pitkään ja huolella - ei siinä mitään - mutta kärsimättömämpi lukija saattaa jättää romaanin helposti kesken, kun salaisuudet eivät avaudukaan tarpeeksi nopeasti.

Juonen alkuasetelma on melko yksinkertainen: nuorempana Yhdysvalloista Englantiin muuttanut Elspeth kuolee keuhkotautiin Lontoossa. Selittämättömästä syystä hän on pari vuosikymmentä aiemmin katkaissut välinsä identtiseen kaksoissiskoonsa Edieen, joka on mennyt naimisiin ja jäänyt Yhdysvaltoihin. Elspeth kuitenkin testamenttaa omaisuutensa ja Lontoon asuntonsa Edien kaksosille, Julialle ja Valentinalle. Erottamattomat parikymppiset kaksoset muuttavat intoa puhkuen edesmenneen tätinsä taloon Englantiin; kukapa nuori ei tarttuisi tilaisuuteen asua vuosi Lontoossa, kun asunto on ilmainen ja tilille on ilmestynyt kohtuullinen summa perintörahaa!

Kaksosilla on kaksi melko erikoista naapuria. Robert on Elspethin entinen rakastaja, joka tuntee nyt ihmeellistä vetoa itseään paljon nuorempaan Valentinaan. Julia taas ystävystyy yläkerran Martinin kanssa. Fobioista ja paniikkikohtauksista kärsivä mies ei ole poistunut kotoaan vuosiin ja kuuraa bakteerien pelossa lattioitaan siinä määrin, että tyttöjen katto alkaa vuotaa. Lisäksi tytöt huomaavat vähitellen, että Elspethinkään asunto ei ole niin tyhjä kuin miltä se aluksi vaikutti...

Kuten sanottua, yli puolet romaanista on varsinaisten dramaattisimpien juonenkäänteiden pohjustusta. Tämä ei toki tarkoita sitä, että romaani olisi tylsä - päinvastoin - kirjaa ahmii helposti ja nopeasti eteenpäin. Loppupuolella Niffenegger onnistuu kehittelemään hyvän jännityskertomuksen, vaikka yliluonnolliset, kauhukirjoista tutut elementit menevät vähän liiallisuuksiin. Romaanin loppu oli pettymys, vaikka jotenkin arvattava sellainen.

Huom! Audrey Niffenegger vierailee Suomessa, Helsingin Akateemisen kirjakaupan kohtaamispaikalla ensi viikon tiistaina, 27.4, klo 17.30. Lisätietoja täällä.

Audrey Niffenegger: Hänen varjonsa tarina. Gummerus. 2010.
Englanninkielinen alkuteos: Her Fearful Symmetry
Suomentaja: Paula Korhonen

Gummerus: Hänen varjonsa tarina
Gummerus: Audrey Niffenegger
Kirjavinkit: Hänen varjonsa tarina
Tunnisteet:

Kommentit

  1. Salla03 helmikuuta, 2012 17:50

    Itse pidin eniten juuri pohjustavasta tekstistä ja ensimmäisistä kolmestasadasta sivusta - sen jälkeen kirja vähän, no, lössähti. Odotin enemmän!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt...
4 kommenttia
Lue lisää

José Saramago: Luola

[...] jotkut lukevat koko ikänsä eivätkä pääse koskaan lukemansa sisälle, he takertuvat tekstiin eivätkä ymmärrä että sanat ovat vain virtaavan joen poikki aseteltuja kiviä, ne ovat sitä varten että pääsisimme niitä myöten toiselle rannalle, sillä pääasia on juuri se toinen ranta, Paitsi jos, Paitsi jos mitä, Paitsi jos sellaisella joella ei olekaan pelkästään kahta rantaa vaan monta, jos jokainen lukija on itse oma rantansa ja jos se ranta, jolle hänen on päästävä, onkin juuri hänen ja vain hänen [...] Yritin joskus lukea José Saramagon Toinen minä -romaania, mutta en päässyt muutamaa kymmentä sivua pidemmälle. En pitänyt kilometrin pituisista lauseista, verkkaisesta tahdista ja sekavasta dialogista, jossa ei tiennyt kuka sanoi mitäkin. Tartuin siis hieman vastahakoisesti lukupiirikirjaamme Luolaan . Yllätyin, miten mukaansatempaava romaani oli (ainakin Toiseen minään verrattuna!) ja luin kuin luinkin 400-sivuisen järkäleen vajaassa viikossa. Tyyli tuntui heti alusta lähtien pe...
3 kommenttia
Lue lisää

Kevään 2022 uutuuskirjavinkit

Herätelläänpä taas vaihteeksi blogia talviunilta... Nyt keväällä ilmestyy valtava määrä kiinnostavia uutuuksia. Poimin eri kustantamoilta tähän ne 20 kirjaa, joita eniten odotan. Mukana on myös muutamia nuortenkirjoja ja perheen nuoremmille lukijoille suunnattuja uutuuksia. TAMMIKUU Merit Riihonen : Mitä ikinä haluat (Karisto) Esikoisteos nuoruudesta, musiikista ja ihmismielen pimeistä sopukoista.   Iida Rauma : Hävitys - tapauskertomus (Siltala) Tämä kirja on jo ehtinyt olla esillä kirjagramissa, blogeissa ja muuallakin mediassa. Väkivallasta ja sen vaikutuksista ihmiseen.  Pertti Saloheimo : Meren ja tulivuoren välissä (WSOY) Pienoisromaani luonnontutkijasta, joka kohtaa syrjäisessä tutkimuskohteessa luonnon outouden ja karmivuuden. Kuulostaa vähän Jeff VanderMeerin Hävitys -kirjalta. Jemma Hatt : Seikkailijat ja kirottu linna (Kumma) Seikkailijat-sarjan ensimmäinen osa salaperäisestä linnasta kuulostaa kuvauksen perusteella Viisikoilta! Kirja on juuri 9-vuotiaalla kesken ...
1 kommentti
Lue lisää