Pyörätuoli johtuu kauan sitten tapahtuneesta autokolarista, mutta se ei estä mummia liikkumasta. Hän on käynyt useammissa maissa kuin meidän suku yhteensä. Hän on kuuluisa luennoitsija ja hänen äitinsä Erra, IM, mummin äiti, on kuuluisa laulajatar ja minun isästäni tulee pian kuuluisa soturi Irakiin, ja minä itse saan päättää millä tavalla minusta tulee kuuluisa, mutta ei siinä mitään ongelmaa ole, kuuluisuus on meillä perinnöllistä.
Lainasin tämän romaanin joskus aikoinaan kirjastosta ja se lojui kirjahyllyssäni luettavien kirjojen joukossa liioittelematta lähes puoli vuotta ennen kuin tajusin, että maksimimäärä uusintoja on täynnä ja eräpäivä viikon päästä. Joku roti sentään täytyy olla kirjaston kirjojen hamstraamisessa, joten otin itseäni niskasta kiinni ja tartuin kirjaan... :) Täytyy sanoa, että harmi etten tarttunut jo aiemmin, niin loistava romaani oli.
Syntymämerkki on jaettu neljään osaan, joista kukin on kerrottu neljän eri 6-vuotiaan lapsen näkökulmasta. Sol on ärsyttävä kakara, jonka ylisuojelevainen äiti ei pojan harmiksi anna hänen katsoa Harry Potter -elokuvia saati Tarua sormusten herrasta, koska ne ovat liian väkivaltaisia ja pelottavia. Äitinsä tietämättä Sol kuitenkin viettää kaksoiselämää: kun äidin silmä välttää, hän lataa netistä pornoa ja Abu Ghraibin kidutuskuvia samalla kun haaveilee Yhdysvaltain maailmavallasta ja omasta jumaluudestaan. Solin ainoa murheenkryyni on ohimolla oleva "epätäydellisyys", suvussa kulkeva syntymämerkki, jollainen on myös Solin isällä, isoäidillä ja isoisoäidillä.
Solin isä Randall kertoo lapsuudestaan juutalaiskoulussa Israelissa, jossa hän rakastuu palavasti palestiinalaiseen muslimityttöön, eikä pysty käsittämään maassa vellovaa uskonnollista konfliktia. Randallin äiti Sadie puolestaan viettää lapsuutensa ankarien isovanhempiensa luona. Hänen äitinsä on maata kiertävä laulaja, joka ei isovanhempien mielestä pysty huolehtimaan pienestä tytöstä. Lopulta kuullaan Sadien äidin, Kristinan eli Erran tarina hänen itsensä kertomana. Ympyrä sulkeutuu ja suvun mysteerit selviävät.
Romaanin neliosainen rakenne on nerokas. Menneisyyden kysymykset, jotka kirjan alkupuolella ovat hämärän peitossa niin lukijalle kuin nuoremmille sukupolville, selviävät vähitellen, kun palataan ajassa taaksepäin. Kirja pitäisi tosin lukea toiseen kertaan, jotta ymmärtäisi kaikki pienet viittaukset sen alkupuolella.
Kanadalaissyntyinen Nancy Huston on siitä erikoinen tapaus, että hän kirjoittaa suurimman osan romaaneistaan ranskaksi ja kääntää ne sitten itse äidinkielelleen englanniksi. Annikki Suni on kääntänyt tämän romaanin ranskankielisestä alkuteoksesta.
Nancy Huston: Syntymämerkki. Gummerus. 2008.
Ranskankielinen alkuteos: Lignes de faille
Suomentaja: Annikki Suni
HS kirjat: "Neljän lapsen vuosisata"
Gummerus: Syntymämerkki
Gummerus: "Nancy Hustonin Syntymämerkki käsittelee natsien vainoja lasten näkökulmasta"
Gummerus: Nancy Huston
Lainasin tämän romaanin joskus aikoinaan kirjastosta ja se lojui kirjahyllyssäni luettavien kirjojen joukossa liioittelematta lähes puoli vuotta ennen kuin tajusin, että maksimimäärä uusintoja on täynnä ja eräpäivä viikon päästä. Joku roti sentään täytyy olla kirjaston kirjojen hamstraamisessa, joten otin itseäni niskasta kiinni ja tartuin kirjaan... :) Täytyy sanoa, että harmi etten tarttunut jo aiemmin, niin loistava romaani oli.
Syntymämerkki on jaettu neljään osaan, joista kukin on kerrottu neljän eri 6-vuotiaan lapsen näkökulmasta. Sol on ärsyttävä kakara, jonka ylisuojelevainen äiti ei pojan harmiksi anna hänen katsoa Harry Potter -elokuvia saati Tarua sormusten herrasta, koska ne ovat liian väkivaltaisia ja pelottavia. Äitinsä tietämättä Sol kuitenkin viettää kaksoiselämää: kun äidin silmä välttää, hän lataa netistä pornoa ja Abu Ghraibin kidutuskuvia samalla kun haaveilee Yhdysvaltain maailmavallasta ja omasta jumaluudestaan. Solin ainoa murheenkryyni on ohimolla oleva "epätäydellisyys", suvussa kulkeva syntymämerkki, jollainen on myös Solin isällä, isoäidillä ja isoisoäidillä.
Solin isä Randall kertoo lapsuudestaan juutalaiskoulussa Israelissa, jossa hän rakastuu palavasti palestiinalaiseen muslimityttöön, eikä pysty käsittämään maassa vellovaa uskonnollista konfliktia. Randallin äiti Sadie puolestaan viettää lapsuutensa ankarien isovanhempiensa luona. Hänen äitinsä on maata kiertävä laulaja, joka ei isovanhempien mielestä pysty huolehtimaan pienestä tytöstä. Lopulta kuullaan Sadien äidin, Kristinan eli Erran tarina hänen itsensä kertomana. Ympyrä sulkeutuu ja suvun mysteerit selviävät.
Romaanin neliosainen rakenne on nerokas. Menneisyyden kysymykset, jotka kirjan alkupuolella ovat hämärän peitossa niin lukijalle kuin nuoremmille sukupolville, selviävät vähitellen, kun palataan ajassa taaksepäin. Kirja pitäisi tosin lukea toiseen kertaan, jotta ymmärtäisi kaikki pienet viittaukset sen alkupuolella.
Kanadalaissyntyinen Nancy Huston on siitä erikoinen tapaus, että hän kirjoittaa suurimman osan romaaneistaan ranskaksi ja kääntää ne sitten itse äidinkielelleen englanniksi. Annikki Suni on kääntänyt tämän romaanin ranskankielisestä alkuteoksesta.
Nancy Huston: Syntymämerkki. Gummerus. 2008.
Ranskankielinen alkuteos: Lignes de faille
Suomentaja: Annikki Suni
HS kirjat: "Neljän lapsen vuosisata"
Gummerus: Syntymämerkki
Gummerus: "Nancy Hustonin Syntymämerkki käsittelee natsien vainoja lasten näkökulmasta"
Gummerus: Nancy Huston
Kommentit
Lähetä kommentti