maanantai 18. helmikuuta 2013

J. R. R. Tolkien: Hobitti

Sitten hobitti pani sormuksen sormeensa ja alkoi kaikujen vuoksi hiipiä vieläkin äänettömämmin kuin hobitti yleensä alas, alas, alas pimeään. Hän vapisi pelosta mutta hänen pienet kasvonsa olivat päättäväiset ja ankarat. Hän oli jo kovin erilainen hobitti kuin se joka oli kauan sitten rynnännyt Repunpäästä ilman nenäliinaa. Hänellä ei ollut ollut nenäliinaa ties kuinka pitkään aikaan. Hän löysti tikaria tupessa, kiristi vyötä ja jatkoi kulkuaan.

J. R. R. Tolkienin fantasiaklassikko Hobitti piti tietenkin lukea uudelleen viime vuonna ilmestyneen, Peter Jacksonin ohjaaman elokuvan kunniaksi. Tai siis elokuvatrilogian ensimmäisen osan kunniaksi.

Vaikka tämä oli laskelmieni mukaan jo viides kerta, kuin luin kirjan, sen tarina ei ole menettänyt tippaakaan taianomaisuudestaan vuosien varrella. Sympaattisen Bilbo Reppulin ja sekalaisen kääpiökomppanian vaaroja täynnä oleva matka Smaug-lohikäärmeen hallitsemalle Yksinäiselle vuorelle jaksaa viihdyttää ja jännittää aina vaan. :)

Hobitissa kiehtoo sama kuin Sormusten herrassa: vaikka kirjassa on pohjimmiltaan kyse hyvän ja pahan välisestä iänikuisesta taistelusta, näiden kahden ääripään välinen raja ei ole aina selvä. Sekä Sormusten herrassa että Hobitissa on sekä "hyviä" hahmoja, joissa on jotain pahaa, että "pahoja" hahmoja, joista paljastuu yllättäviä hyviä puolia. Esimerkiksi kääpiöt vaikuttavat romaanin (ja elokuvan) alussa uhrautuvaisilta ja rohkeilta vapaustaistelijoilta, jotka ovat lähdössä henkensä uhalla vapauttamaan lohikäärmeen terrorisoimaa aluetta ja lunastamaan samalla itselleen kuuluvan omaisuuden takaisin. Mutta kääpiöistä paljastuu vähitellen myös ahne, häikäilemätön ja vallanhimoinen puoli. Esi-isien aarre on saatava takaisin, keinoja kaihtamatta.

WSOY:n uudessa painoksessa on tietenkin elokuvakansi, mutta kansien välistä löytyy Tolkienin itsensä piirtämä ja maalaama kuvitus tarinaan. Kersti Juvan suomennos on tietenkin parasta, mitä suomennosten saralla voi saada.

Hobitti-elokuvasta sanon vain sen verran, että vaikka se oli taattua, laadukasta Peter Jacksonia, niin siinä oli mielestäni tehty kaikki ne pienet virheet, mistä Tarua sormusten herrasta joskus syytettiin. Toimintakohtauksia oli pitkitetty loputtomiin, dialogi oli paikoin ontuvaa ja jotkin poikkeamat romaanin alkuperäisestä tarinasta olivat vähän kaukaa haettuja (se "luokkakokous" Galadrielin, Gandalfin, Sarumanin ja Elrondin välillä - voi hyvänen aika!). Odotan pelonsekaisella jännityksellä, missä kohdassa seuraavan kahden osan aikana Orlando Bloomin näyttelemä Legolas hypähtää jälleen valkokankaalle... :)

J. R. R. Tolkien: Hobitti eli sinne ja takaisin. WSOY. 2012. 328 sivua.
Englanninkielinen alkuteos: The Hobbit or There and Back Again
Suomentajat: Kersti Juva, Panu Pekkanen 

WSOY: Hobitti
Wikipedia: Hobitti

1 kommentti:

  1. Oisko luokkakokous vähän kuin se Viisaitten neuvosto, mikä on mainittu Silmarillionissa?

    VastaaPoista