perjantai 13. syyskuuta 2013

Minä syön itse: sormiruokailun käsikirja

Sormiruokailu on ollut viime aikoina suosittu trendi pikkulapsiperheissä ja hauskalta se kuulostaakin. Yksinkertaisimmillaan se on kätevä, helppo ja opettavainen tapa tutustuttaa lapsi kiinteisiin ruokiin. Pieniin sormiin sopivilla paloilla voi siis korvata osittain tai kokonaan pilttipurkit ja muut lusikalla syötettävät soseet.

Sormiruokailua on hehkutettu siellä sun täällä, joten mekin päätimme tietenkin kokeilla sitä tyttäremme kanssa (aivan kuten olemme kokeilleet - vaihtelevalla menestyksellä - kestovaippoja, osittaisimetystä, kantoliinaa, Manducaa, vauvasirkusta ja pimeässä hohtavia yötutteja - herranen aika, mitä kaikkea sitä päätyykään testailemaan vauvan kanssa!). ;) Kokeilun tueksi ja turvaksi saimme lahjaksi Hanna-Mari Arosillan, Soile Ruottisen ja Ulla-Maija Lähteenmäen Minä syön itse -kirjan, jossa kerrotaan seikkaperäisesti sormiruokailun hyödyistä, sotkunsietokyvyn kehittämisestä ja eri-ikäisille vauvoille sopivista ruoka-aineista. Lisäksi kirjassa on yli 50 jo alle vuoden ikäiselle lapselle sopivaa, yksinkertaista reseptiä.

Tällaiset kirjat täytyy tietenkin testata perinpohjaisesti, eli kokeilla yhtä reseptiä käytännössä. Testiruoaksi päätyi lämmin kasvissalaatti:


Reseptissä mainitaan, että ruokaa riittää kahdelle isolle ja kahdelle pikkusyöjälle. Omaan testiryhmäämme kuului yksi vuoden ikäinen ja kaksi 27-vuotiasta koemaistajaa. ;)

Harvoin näkee näin yksityiskohtaisesti kirjoitettuja valmistusohjeita. Poista paprikoista siemenet on aika itsestään selvää, mutta minulla on ainakin peukalo niin keskellä kämmentä keittiössä, että rautalangasta väännetyt ohjeet olivat ihan tervetulleita. ;)

Ensin siis leikataan uunipellille reilunkokoisia paprika-, kesäkurpitsa- ja tomaattilohkoja:



Mahtavan värikäs ruoka! Mukaan lisätään vielä vihreitä papuja, sipulia ja valkosipulia, mustia oliiveja ja loraus öljyä:


Lopuksi koko komeus maustetaan mustapippurilla ja yrteillä ja laitetaan 200-asteiseen uuniin n. 35 minuutiksi. Aikuiset koemaistajat saivat salaatin lisukkeeksi fetaa:


Hämmästelimme hieman sitä, että vaikka ohjeet olivat selkeät ja noudatimme niitä kirjaimellisesti, niin lopputulos ei aivan vastannut kirjan kuvaa (vaikka täytyy myöntää, että oma annos näyttää paremmalta, kerrankin näin päin!):



Isommille koemaistajille ruoka maistui erinomaisesti ja oli yllättävän täyttävää. Tärkeintä on kuitenkin kirjan "kohderyhmän", ts. ryhmän 1-vuotiaan koemaistajan mielipide. Hänen annoksestaan jätettiin siis pois suolaiset oliivit ja feta, muuten annos oli samanlainen kuin aikuisillakin. Koska koemaistajan kielellinen ulosanti on hänen nuoresta iästään johtuen vielä melko rajoittunutta, annetaan kuvien puhua puolestaan. :)

Kriittinen paprikanmaistelu
Lautanen tyhjenee tehokkaasti
Noin puolet ruoasta päätyy tietenkin muualle kuin suuhun. Kissa oikeassa alareunassa osoittaa onneksi kasvissyöjän piirteitä.

Yhteenvetona: Ruoka oli helppo ja melko nopea valmistaa. Plussaa värikkyydestä ja terveellisyydestä. Aikuisruokailijoiden annoksia oli helppo tuunata fetalla ja ylimääräisillä mausteilla. Esim. tofu olisi sopinut pienemmällekin. Lohkot olivat sormiruokailijan sormille sopivan kokoisia, ja "nam, nam" -äänistä päätellen ateria myös maistui. :) Tätä syödään meillä varmasti toistekin, kun kaivataan yksinkertaista kasvisateriaa.

Meillä jatketaan osittaista sormiruokailua edelleen, ja lusikan/haarukan käytön harjoittelu kulkee kätevästi sen kanssa käsi kädessä. Parasta koko touhussa on ollut se, että koko perhe voi usein syödä samaa ruokaa yhdessä, eikä niin, että lapselle pitäisi aina lämmittää ja syöttää oma soseensa erikseen. Ihmeen paljon niillä harvalukuisilla hampaillakin saa aikaan! :)

Minä syön itse -kirjaa suosittelen lämpimästi kaikille sormiruokailusta kiinnostuneille. Kirjassa tosiaan neuvotaan käytännönläheisesti, kuinka sormiruokailun voi vauvan kanssa aloittaa. Lisäksi siinä on hyödyllisiä vinkkejä muilta vanhemmilta esim. ulkona syömiseen ja helppoihin välipaloihin liittyen. Reseptipuolelta löytyy useita kokeilemisen arvoisia ruokaohjeita, joita on helppo muokata ja tuunata, jos siltä tuntuu.

Hanna-Mari Arosilta, Soile Ruottinen ja Ulla-Maija Lähteenmäki: Minä syön itse. Sormiruokailun käsikirja. Tammi. 2012. 173 sivua.

Tammi: Minä syön itse

1 kommentti:

  1. Pahus, palautin tämän kirjastoon avaamatta kunnolla, kun tuskastuin pelkästä lisäsotkun ajatuksesta. Pitänee hakea uudestaan tutkittavaksi. Hirveän kiva idea tehdä reseptejä suoraan koko perheelle!

    VastaaPoista