Siirry pääsisältöön

Booker-palkinto Eleanor Cattonille

Seuraan Booker-palkintoa tiiviimmin kuin kirjallisuuden Nobel-palkintoa, ihan vain koska Booker-ehdokkaat ja voittajat ovat melko suurella todennäköisyydellä kirjoja, joista varmasti myös pidän ja jotka jaksan ja haluan lukea. :)

Vuoden 2013 Booker-palkinto myönnettiin eilen illalla uusiseelantilaiselle Eleanor Cattonille romaanista The Luminaries. Kirjailijan nimi ei sano minulle yhtään mitään, vaikka Cattonin The Luminariesia edeltävä esikoiskirja on peräti suomennettu nimellä Harjoitukset (Siltala, 2010). Siltala julkaisee myös The Luminariesin suomennoksen ensi vuonna.

Catton oli vedonlyöjien suosikki tänä vuonna, vaikka kuuden parhaan ehdokkaan joukosta löytyi suomalaisille lukijoillekin tuttuja isoja nimiä, kuten Colm Tóibín The Testament of Mary -romaanilla ja Jhumpa Lahiri The Lowland -romaanilla. Voittaja rikkoo ennätyksiä: 28-vuotias Catton on palkinnon historian nuorin voittaja, ja 832-sivuinen The Luminaries puolestaan pisin romaani, joka on koskaan voittanut.

The Luminaries sijoittuu 1800-luvun Uuteen-Seelantiin ja kertoo kultakuumeen tuhoisasta vaikutuksesta pikkukylään maaseudulla. Historiallisessa romaanissa on kuulemma kummitustarinan ja murhamysteerin piirteitä. Pitää varmaankin tutustua... :)

Booker-palkinto muuttuu ensi vuonna, kun yhdysvaltalaiskirjailijat saavat ensi kertaa asettua ehdolle. Tähän saakka palkinto on myönnetty parhaalle englanninkieliselle romaanille, joka on julkaistu ns. Kansainyhteisössä (+ Irlannissa tai Zimbabwessa). Monet ovat kritisoineet palkinnon "avaamista" maailmanlaajuiseksi, koska pelätään, että amerikkalaiskirjailijoiden osuus kasvaa suhteettoman suureksi pienempiin kirjamaihin verrattuna. Itsekin olen vähän skeptinen, mutta saa nähdä... Ei kai hyvää kirjallisuutta pitäisi arvottaa kirjailijan kotimaan perusteella. :)

TheManBookerPrize: The Luminaries
Granta: The Luminaries

Kommentit

  1. Luin aiemmin syksyllä Cattonin Harjoitukset ja pidin siitä kovasti. Tämä uusin kiinnosti siis sen myötä jo ennen kuin Bookerista kuulin. Mutta jo Harjoitukset oli niin hyvä, että uskon palkinnon menneen oikeaan osoitteeseen! :) Odottelen Siltalan suomennettua julkaisua. :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos tiedon jakamisesta:) En seuraa aktiivisesti ulkomaisia kirjallisuuspalkintoja, mutta niistä on kyllä hyvä tietää, jos tieto sattuu tulemaan vastaan. Olen vuosi sitten koonnut blogiini erilaisia listoja palkituista kirjoista, mm. Booker-palkinnon 2000-luvulla saaneet muodostavat oman listansa ja olisi kiva joskus alkaa lukemaan listalta kirjoja ihan tietoisesti.

    VastaaPoista
  3. Seuraan muutamia kirjallisuuspalkintoja ja pyrin lukemaan ainakin voittajateokset alkuperäiskielellä (mikäli se on englanti tai ruotsi). Luminaries on hurja järkäle, joten tämän kohdalla taidan odottaa suomennosta.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna Karenina -kimppaluku

Nyt kun syksy on virallisesti polkaistu käyntiin syyskuun muodossa ja viimeisetkin kesälomat on varmaan pidetty, on aika tarttua uusiin haasteisiin myös lukemisen osalta. Tässä kuussa alkoi Kadonnutta aikaa etsimässä -haaste ja Satu pisti pystyyn Ruusun nimi -read-a-longin , mutta jos joku vielä kaipailee lukuhaastetta loppuvuodelle, niin nyt olisi oiva tilaisuus saada vertaistukea Anna Kareninan lukemiseen! Romaanin lukemalla voi samalla osallistua vaikka 10 klassikkoa -haasteeseen tai 500+ minihaasteeseen hiukan jälkijunassa. :) Itse laitan kimppaluvun pystyyn lähinnä haasteeksi itselleni, jotta saisin tämän tiiliskiven luettua vuoden loppuun mennessä. Mutta olisi ilahduttavaa, jos tähän uskaltautuisi mukaan muitakin, jotta kimppaluku olisi nimensä veroinen! :) Anna Karenina on alun perin julkaistu jatkokertomuksena, joten sen lukeminen osissa pidemmän ajan kuluessa on itse asiassa Tolstoin alkuperäiselle julkaisulle "uskollisempi" tapa lähestyä teosta. Romaani ja...

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt...

Vilja-Tuulia Huotarinen: Valoa valoa valoa

Kansi: Tuija Kuusela Valoa valoa valoa. Siinä kaikki mitä tuli mieleeni kun näin Mimin ensimmäisen kerran rannassa. Hän seisoi selkä minuun päin. Paskainen pukukoppi nojasi häntä vasten. Hän ei katsellut järvelle unelmoivasti vaan vittuuntuneena. Niin kuin hän ei olisi odottanut minua yhtään. Viime vuoden Finlandia Junior -palkinnon voittaja on aiheuttanut ristiriitaisia tunnelmia sekä lukijoissa että kriitikoissa. Toisaalta kirjan rohkeaa aihevalintaa ja runollista muodolla leikittelyä on kiitelty ja ihmetelty, toisaalta taas jotkut ovat vierastaneet juuri näitä samoja asioita: rakkautta ja rakastelua kahden 14-vuotiaan tytön välillä sekä kieltä ja tyyliä, jotka yhtä lailla rikkovat perinteisiä normeja. Minä kuulun niihin lukijoihin, jotka eivät oikein saaneet kirjasta otetta. Hengästyttävä kerrontatyyli lähinnä ärsytti ja väsytti; henkilöhahmojen "teiniys" samoin. Ehkä tämä on todella nimenomaan nuorten kirja, koska en ihan ollut samalla aallonpituudella tarinan kan...