Siirry pääsisältöön

Kuvallinen messuraportti Turun kirjamessuilta


Turun kirjamessut ovat taas onnellisesti ohi. Tänä vuonna tungos oli varsinkin lauantaina uskomaton ja tunnelma oli melko... tiivis. Pääsin kuulemaan mielenkiintoisia kirjailijoita ja muita esiintyjiä, ostamaan kirjoja ja kärkkymään signeerauksia sekä tapaamaan muita kirjabloggaajia - osaa pikaisemmin, osan kanssa ehdin jutella pitempään. :) Tässä muutamia kuvia ja tunnelmia messuilta.

Lauantai pyörähti käyntiin toimittaja ja siirtolaisasiantuntija Mark Terkessidisin puheella aiheesta Is migration causing a crisis in Europe? Uskomattoman inspiroiva puhuja, jolla oli todella mielenkiintoista sanottavaa aiheesta! Tuli tunne, että Suomessa eletään melkoisessa kuplassa, kun täällä vielä kuvitellaan, että maahanmuutto ja siirtolaisuus on jokin uusi ilmiö, jota voisi jotenkin vastustaa tai toivoa sen menevän hiljalleen ohi. Terkessidisin mukaansa elämme oikeastaan jo post-migration -aikaa, eli aikaa siirtolaisuusaaltojen jälkeen, ja Eurooppa on kaikkea muuta kuin homogeeninen.

Porilaiskirjailija Hanna-Riikka Kuisma kertoo uusimmasta romaanistaan Viides vuodenaika (Like), jossa kuvaillaan mielen sairautta ja pirstaloitumista.

Satakunnan messuosasto oli aika jännä. :)

Uusi Potterkin oli tarjouksessa. Suomennos ilmestyy reilun kuukauden päästä, 8. marraskuuta.

Katja Leino haastattelee kahta Gummeruksen esikoiskirjailijaa, Minna Rytisaloa (Lempi) ja Inkeri Markkulaa (Kaksi ihmistä minuutissa). Ihanan Lempin ahmaisin junamatkalla kirjamessuille, ja Markkulan lääketieteen maailmaan sijoittuva teos on yöpöydälläni lukupinossa.

Minna Rytisalo signeeraa kirjaansa.

Otavan messuosastoa.

Linnea Alho kertoo halustaan selvittää isoisänsä menneisyyden salaisuuksia ja sen myötä syntyneestä kirjasta Todistaja (WSOY).

Kaksi kiusaamisesta kertovaa uutta lastenkirjaa: Katri Kirkkopellon Piki ja Elina Hirvosen & Ville Tietäväisen Näkymätön (Lasten Keskus). Jälkimmäistä on jo luettu meillä kotona ja sen tarina yksinäisestä avaruusoliosta uppoaa nelivuotiaaseen täysin.

Tungos lavojen edustalla oli tosiaan välillä melkoinen.

Sunnuntai alkoi Mike Pohjolan vakuuttavalla esiintymisellä, jossa hän väitti olevansa ainoa, joka tietää, kuka sytytti Turun palon. Aiheesta kiinnostuneet voivat lukea vastauksen romaanista 1827 (Gummerus). Ainakin meidän kuulijaseurueemme vakuuttui asiasta ja eräs meistä osti kirjan omakseen. :)

Sain kirjailijalta tämän nerokkaan ja romaanin teemaan täydellisesti sopivan oheistuotteen! Tulitikkuaskin toisella puolella lukee "Ethän polta Turkua!" :D

Stefan Moster haastattelee sveitsiläiskirjailija Alain Claude Sulzeria. Osa jutuista meni ohi yksinkertaisesti siitä syystä, että en osaa saksaa (vaikka Moster tulkkasikin kysymyksiä ja vastauksia myös suomeksi). Kiinnostus tuoreinta romaania (Täydellinen tarjoilija, LURRA Editions) kohtaan vain kasvoi, varsinkin kun ymmärsin haastattelun perusteella, että se on eräänlainen versio Thomas Mannin Kuolema Venetsiassa -klassikosta.

Sain Sulzerilta myös signeerauksen - josta en saa selvää! :D Kertokaapa hyvät signeerausasiantuntijat ja saksaa osaavat (jos se on saksaa), että mitä tuossa "for Satun" ja päivyksen välissä lukee. T. Utelias :)
 
Robin veti paikalle yleisöä. Jouduin myös hänen turvamiehensä tuuppaamaksi, kun törötin ilmeisesti tähden kulkuväylällä. Heh... :)

Tommi Kinnunen kertoi Lopotin kirjoitusprosessista. Oli kiinnostavaa kuulla, kuinka kirjailija käytti näkövammaisia informantteja Helenan osioita kirjoittaessaan.

Messumatkan päätteeksi pääsin vielä nauttimaan lattea ja kahvia Aurajoen rantaan Taidekahvila Café Artiin. Täydellinen päätös Turun reissulle!

Ja enää vajaa kuukausi Helsingin kirjamessuihin! Kärsimättömänä nappasin Turun messuilta mukaani Helsingin painetun messuoppaan, kun en sellaista vielä ole postissa saanut. Junamatka takaisin Savon sydämeen sujui mukavasti kiinnostavia haastatteluja ja keskusteluja ympyröidessä. ;)

Kommentit

  1. Paljon hyviä kuvia olet saanut otettua! :)

    VastaaPoista
  2. Veikkaan että signeerauksessa lukee herzlich = sydämellisesti

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Messukuume Helsinkiin vain kasvaa näiden kuvien myötä.

    VastaaPoista
  5. Olin itsekin sunnuntaina messuilla ja ilmesesti jossakin hyvin lähellä sua, koska mekin olimme kaverin kanssa Robinin tiellä starban matkatessa lavalle! :DD

    VastaaPoista
  6. Ihastuin satakunnan osastoon ja porilaisten kirjastoautoon :) Suomen vanhin kirjoitus oli huippukokemus nähdä luonnossa.
    Tykkäsin Mikael Agricola-teemasta, jota olisi voinut olla enemmänkin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt...

Hassan Blasim: Allah99

Minua taas riivaa kirjoittamisen pakkomielle: se nostaa päätään päivin ja öin. Saneleva, käskevä pakkomielle, josta en pysty pyristelemään eroon. Ja se vain paisuu entisestään aina kun hauraaseen tomumajaani iskee milloin mikäkin kuume, joka jälleen lähettää kirjoituskärpäsen lentoon.  Allah99 on Suomessa asuvan irakilaislähtöisen Hassan Blasimin ensimmäinen romaani palkittujen novellikokoelmien ( Vapaudenaukion mielipuoli ja Irakin Purkkajeesus ) jälkeen. Vaikka teos onkin luokiteltu romaaniksi, se on oikeastaan eräänlainen tarinakokoelma, joka viis veisaa perinteisen romaanin muodosta ja säännöistä. Suomentaja Sampsa Peltonen kuvailee teosta esipuheessaan näin: Teosta on tituleerattu romaaniksi, mutta oikeastaan sen genre on yhtä holtiton kuin sisältökin. Kirjassa on kehysjuoni, mutta sisäkkäiset kertomukset huitelevat reippaasti kehyksen ulkopuolella, kun maailmanpoliittiset olosuhteet kietoutuvat henkilöhahmojen yksityiselämään usein absurdilla tavalla. Pelkäsin etukät...

Tiiliskivifobia

Nyt kun blogeissa pohditaan kesä- ja lomalukemisia ja toisaalla mietitään tiiliskiven pohjimmaista merkitystä, niin minäkin ajattelin paljastaa kesäprojektini, joka on eräs tiiliskiveksikin kutsuttu teos. Teen tämän postauksen täysin itsekkäistä syistä; kuvittelen nimittäin, että jos olen uskotellut teille näin julkisesti täällä blogissani, että aion moiseen projektiin ryhtyä, niin en voi enää perääntyä siitä. Blogiyhteisön painostus rohkaiseva kannustus saa siis minut lukemaan tämän ja ehkä jopa erehdyn nauttimaan siitä! :) Kyseessä on siis Leo Tolstoin Anna Karenina . Tuo suuri maailmankirjallisuuden klassikko, yleissivistykseen kuuluva teos, jokaisen itseään kunnioittavan, sivistyneen lukutoukan hyllyssä jököttävä järkäle. Miksi, oi miksi, en käynyt katsomassa tätä Turun kaupunginteatterissa viime vuonna? Miksi en ylipäätään ole nähnyt tästä yhtäkään näytelmä-, tv- tai elokuvasovitusta, vaikka luulisi, että niitä on pilvin pimein? Miten ihmeessä kirja on tietämättömyydestäni ...