Siirry pääsisältöön

Tärpit Turun kirjamessuille 2. - 4.10.2015

Turun kirjamessut järjestetään Turun messukeskuksessa 2. - 4.10, eli jo ylihuomisesta alkaen! Olen matkustanut täältä Itä-Suomen sydämestä varta vasten Helsingin kirjamessuille jo viitenä vuotena peräkkäin, mutta Turun kirjamessuille en ole aiemmin eksynyt. Jännä nähdä, mitä messuilta löytyy; ainakin ohjelma vaikuttaa lupaavalta.

Yhdistän kätevästi työn ja huvin eli osallistun myös Kansainväliseen kääntäjienpäivään, joka pidetään tänä vuonna juurikin Suomen Turussa perjantaina 2.10 osana kirjamessujen ohjelmaa. Myös messuvieraat saavat tulla kuuntelemaan kääntäjienpäivän puheenvuoroja, eli jos sarjakuvien suomentaminen tai vaikkapa Oscar-gaalan lähetyksen pikatekstittäminen kiinnostaa, niin kannattaa kurkata päivän ohjelma täältä. Varsinaisesta messuohjelmasta löytyy myös paljon kääntämiseen liittyviä aiheita.

Messuilla minua kiinnostavat ainakin nämä:

perjantai 2.10
Ihanneihmisen ahdas muotti (Runohuone Auditorio 2 klo 11.00)
-- mm. Anu Holopainen kertoo ajatuksia herättävästä nuortenkirjastaan Ihon alaiset.
Antti Holma: Kauheimmat runot (Agricola A-halli klo 12.30)
-- Selailin tätä jo kirjakaupassa ja hykertelin itsekseni. :)
Maria Turtschaninoff: Maresi (Kuisti B-halli klo 12.45)
-- Kirjabloggaajien kehuma Maresi voitti Finlandia Juniorin vuonna 2014. Luin tämän vasta äskettäin eikä tätä ole suotta hehkutettu.
Tiina Laitila Kälvemark: Karkulahti (Fiore A-halli klo 13.05)
-- Tämänkin luin aiemmin tässä kuussa. Kiinnostaisi kuulla lisää kirjan taustoista.
Iida Rauma: Seksistä ja matematiikasta (Eino 2. krs klo 15.40)
-- Tämän kannet suljin toissapäivänä, myöhään illalla, enkä sitten saanut unta tuntiin, kun mietin kirjan kuvioita ja tapahtumia vielä pitkään mielessäni...

lauantai 3.10
Mikaela Strömberg: Sophie (Eino 2. krs klo 10.30)
-- Tositapahtumiin perustuva 1800-luvulle sijoittuva romaani kiinnostaa.
Intia kirjailijan inspiraation lähteenä (Kuisti B-halli klo 12.00) 
-- Olen lukenut paljon Intiaan liittyvää kirjallisuutta - tosin enemmän opiskeluaikoina - ja aihe kiehtoo edelleen.
Leena Krohn: Erehdys (Kuisti B-halli klo 12.40)
-- Krohnin tuorein teos on lukulistallani.
Kääntäjä kirjallisuuden välittäjänä (Eino 2. krs klo 12.40)
-- En ole vielä lukenut Katja Ketun Kätilöä, mutta sen verran tiedän romaanin kielestä, että voin kuvitella, ettei sen kääntäjillä ole ollut helppoa. Kolme Kätilö-romaanin kääntäjää keskustelevat.

sunnuntai 4.10
Paneelikeskustelu kääntämisestä (Eino 2. krs klo 12.30)
-- Keskustelua kääntäjien nykytilanteesta ja kääntämisen tulevaisuudesta.
Käännös ja sen kritiikki (Eino 2. krs klo 13.10)
-- Suomentajat ja kirjallisuuskriitikot keskustelevat käännöskirjoista. Miten kriitikko voi arvioida käännöksen laatua? Tämä kiinnostaa sekä kääntäjänä että kirjabloggaajana. :)
Katja Kettu: Yöperhonen (Agricola A-halli klo 13.50)
-- Ketun uutuusromaanikin on lukulistalla.
Bea Uusma: Naparetki - Minun rakkaustarinani (Agricola A-halli klo 14.30)
-- Vuoden huikeimmat, vaikuttavimman ja yksinkertaisesti parhaan (!) tietokirjan esittely. Tätä ei kannata jättää väliin.

Onko messuille menossa muita ensikertalaisia? Mitä odotat eniten messuilta?

Kommentit

  1. Hyvä tärppejä! Toivon ehtiväni kuuntelemaan jotain noista(kin). Olen Turussa kaikkina messupäivinä, töiden vuoksi. Sunnuntaiaamuna haastattelen tyttökirjoista kirjan kirjoittanut Sara Kokkosta, muuten enemmänkin kokoustan ja valokuvaan (työjuttuja) ja aikataulu on melko kiireinen. Mutta kiva mennä Turkuun, siellä on aina aika erilainen tunnelma kuin Helsingissä.

    Ehkäpä näemmekin!

    T. Lumiomenan Katja

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anni Kytömäki: Kultarinta

Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Mutta ehkä muut ihmiset eivät metsässä ole samoja kuin avotaivaan alla. He muuttuvat yhtä aikaa läpinäkyviksi ja salaperäisiksi, tavallisiksi ja oudoiksi, samaksi aineeksi kuin tuuli, linnunlaulu ja neulasten kärjissä tiukkuvat vesihelmet. Metsässä heidän ytimeensä näkee hetkittäin. Tai ei, sen vain aavistaa. Olin lukenut yhden sivun ja yli 600 oli vielä edessä, kun minun piti laskea kirja alas ja hengähtää hetki. Anni Kytömäen kirjoitustyyli on pakahduttavan kaunista, lumoavaa, tarkkaa ja kuvailevaa. Luontosanat kuulostavat eksoottisilta uudissanoilta, mutta samalla ikiaikaisen perinteisiltä. Puhutaan murskasiipi linnusta, vesikivestä , maata suonivista poluista ja äänestä, joka sujuttelee puiden takaa. Sanotaan, että suomen kielessä ja murteissa on satoja eri sanoja pelkästään lumelle, mutta Kytömäen romaani osoittaa, miten runsaasti kielestä löytyy myös muita Suomen luontoon ja metsien kulttuuriperintöön liittyviä sanoja, joita tällainen luonnos

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt

Tapio Tamminen: Islamin aseeton soturi: Ghaffar Khan ja talebanien synty

Ghaffar Khanin perustama Khudai Khidmatgar -liike on historiallisesti ilmeisesti ainutlaatuinen sosiaalinen keksintö, sillä missään muualla väkivallaton vastarintaliike ei ole järjestäytynyt kurinalaiseksi aseettomaksi armeijaksi. Eilisessä Hesarissa oli syyskuussa menehtyneen tietokirjailija Tapio Tammisen muistokirjoitus. Tamminen muistetaan ehkä parhaiten Tieto-Finlandian vuonna 2015 voittaneesta Kansankodin pimeämpi puoli -teoksesta (2015), mutta itse olen lukenut vain Tammisen vuonna 2011 ilmestyneen tietokirjan Abdul Ghaffar Khanista . Kirjan lukemisesta on jo aikaa, mutta bloggausta en ole siitä tehnyt, joten päätin nyt kaivella vanhat muistiinpanot esiin.   Islamin aseeton soturi kertoo siis Ghaffar Khanista, joka perusti maailman suurimmaksi rauhanarmeijaksi kutsutun aseettoman liikkeen 1920-luvun lopulla brittiläisen Intian luoteisella raja-alueella, joka on nykyisin osa Pakistania. Tällä vuosituhannella kyseinen alue on tullut tunnetuksi erityisesti Yhdysvaltain pommituksi