Yhtäkkiä minä näin! Tai aistin koko olemuksellani kirkkaan siteen, joka yhdisti tämän sateenkaaren väreissä välkehtivän hetken toisiin hetkiin, jotka olin aikoinani saanut kokea: kaukaisen illan Charlotten kanssa, Kukuškan surumielisen vihellyksen ja pariisilaisaamun, joka minun mielikuvituksessani verhoutui aurinkoiseen sumuun, yöllisen hetken lossilla ensimmäisen rakastettuni kanssa, kun suuri matkustajalaiva nousi syleilevien vartaloidemme viereen, ja lapsuuteni illanistujaiset, jotka jo nyt tuntuivat kuuluvan toiseen elämään... Näin yhdistettyinä nuo hetket muodostivat yksityisen maailmansa, jolla oli ikioma rytmi, erityinen ilma ja aurinko. Melkein eri planeetan.Andreï Makinen Ranskalainen testamentti nosti hänet kuuluisuuteen asuinmaassaan Ranskassa. Alun perin venäläissyntyisen kirjailijan romaani seuraa venäläisen pojan vaiheita lapsuudesta aikuisuuteen ja erityisesti hänen läheistä suhdettaan Siperiassa asuvaan ranskalaiseen isoäitiin. Kesävierailuilla isoäiti viihdyttää poikaa taianomaisilla kertomuksilla Ranskan sodista, Pariisin tulvista ja värikkäistä persoonista. Poika kasvaa kaksikieliseksi kahden maan kansalaiseksi.
Romaanin takakannen mukaan tarina perustuu kirjailijan omiin elämänvaiheisiin. Minäkertoja yrittää selvittää isoäitinsä, Charlotten, elämänvaiheita ja maalaa lukijalle kuvaa intohimoisesta, sydämellisestä naisesta. Charlotte on loistavasti rakennettu henkilöhahmo, moniulotteinen ja syvä. Kertojan ristiriitaiset tunteet tätä kohtaan tuntuvat todellisilta ja koskettavilta. Isoäitinsä elämäntarinan ohella kertoja luo samalla omaa identiteettiään kahden maan kansalaisena.
Romaanin kieli on kaunista, runollista ja aisteihin vetoavaa. Kirja tuntuu ammentavan inspiraationsa - monikulttuuriselle aiheelle sopivasti - sekä suurten venäläisten klassikoiden ympäristön ja ihmismielen liikkeiden kuvauksesta että historiallisten ranskalaisromaanien ylitsevuotavan tunteikkaasta ja rönsyilevästä kielestä.
Muistojen katkelmista, verkostoista ja mielikuvista rakennettu nostalgisen historiallinen romaani osoittaa kyyniselle nykylukijalle, että vielä nykyäänkin osataan jäljitellä suurten eurooppalaisten romaaniklassikoiden tyyliä ja tunnelmaa.
Andreï Makine: Ranskalainen testamentti. WSOY. 1996.
Ranskankielinen alkuteos: Le testament francais
Suomentaja: Annikki Suni
n&n 4/97 Kolumni: Ranskalainen testamentti
Kirja.fi: Ranskalainen testamentti
Katso myös nämä:
Voi miten paljon sinä olet lukenutkaan! Vietin täällä blogissasi pitkän hetken ja liityin lukijaksesi, että osaan tulla toistekin.
VastaaPoistaMinäkin ajattelin jossain vaiheessa kirjoittaa tuosta Ranskalaisesta testamentista. Taitaa olla sellainen kirja, joka kestää kummasti aikaa.
Törmäillään jatkossakin!
Kiitos mieltä piristävästä kommentista! :) Mukavaa, että blogissa on ollut kiva pyöriä. Itse löysin sinunkin blogisi vasta äskettäin ja liityin saman tien lukijaksi.
VastaaPoista