Ennen kuin karkaan kotoa pesen käteni ja kasvoni, leikkaan kynteni, puhdistan korvani ja harjaan hampaani. Teen sen kaikessa rauhassa ollakseni kaikin puolin puhdas. Puhtaus on toisinaan tärkeintä kaikesta. Tarkastelen naamaani peilistä. Nämä kasvot olen perinyt isäni ja äitini geeneiltä - ei niin, että muistaisin miltä äitini näytti. Voin yrittää estää tunteitani näkymästä ja silmiäni paljastamasta mitään ja kasvattaa lihaksiani, mutta ulkonäölleni en mahda paljonkaan.Luin Kafkan rannalla ensimmäistä kertaa englanniksi jo keväällä 2006, pian sen ilmestymisen jälkeen, ja uudemman kerran kesällä 2008. Nyt päätin tarttua romaanin suomennokseen, koska Murakami-suomennokset kiinnostavat aina.
Murakamia on muuten suomennettu hävyttömän vähän: Kafkan lisäksi ainoastaan Murakamin kaksi varhaisempaa romaania, Suuri lammasseikkailu (1993) ja Sputnik - rakastettuni (2003). Molemmat, kuten myös Kafka rannalla, on suomennettu romaanien englanninkielisistä käännöksistä - ne ovat siis käännöksen käännöksiä. Murakamin kirjoitustyyli on niin omintakeista, että oli jännä nähdä miten Kafkan suomentaja Juhani Lindholm oli onnistunut välittämään lukijalle arkipäivää ja maagisuutta suloisesti sekoittavan juonen ja pääosin dialogin kautta rakentuvat henkilökemiat.
Kafka rannalla alkaa siitä, kun 15-vuotias Kafka Tamura päättää karata kotoaan. Kafkan äiti on jättänyt hänet pienenä isänsä hoitoon ja napannut mukaansa Kafkan isosiskon. Kafkan etäinen taiteilijaisä on sinetöinyt Kafkan kohtalon oidipaalisella ennustuksella: Kafka aikoo vielä murhata isänsä ja maata sekä äitinsä että siskonsa kanssa. Kafka matkustaa yöbussilla Takamatsuun ja piileskelee vanhassa kirjastossa päivät pitkät, kunnes androgyyni musiikinystävä, kirjastonhoitaja Oshima päättää palkata kirjoista pitävän pojan apulaisekseen. Kirjastoa johtaa eteerinen neiti Saeki, joka kirjoitti nuorena rakkauslaulun myöhemmin kuolleelle poikaystävälleen. "Kynnyskivestä" kertovan laulun nimi on "Kafka rannalla". Neiti Saekin 15-vuotias aave alkaa vierailla kirjastossa nukkuvan Kafkan luona öisin.
Rinnakkaisjuonessa tavataan lapsuuden onnettomuudessa mystisesti muistinsa menettänyt, hieman yksinkertainen herra Nakata, joka omaa kyvyn puhua kissojen kanssa. Nakata lähtee kodistaan Naganosta etsimään kynnyskiveä, jonka avulla portti kahden maailman välillä voidaan aukaista hetkeksi ja ihmiset voivat etsiä ja löytää toisen puoliskonsa.
Kirja on pullollaan puolinaisia ja vaillinaisia identiteettejä, ihmisen puolikkaita. Kafkalla on eräänlainen mielikuvitusystävä tai toinen minä, "Poika nimeltä Varis" ('varis' on ilmeisesti 'kafka' tsekin kielellä, eli intertekstuaalinen yhteys Franz Kafkaan sen kuin vahvistuu). Kirjastonhoitaja Oshiman keho on naisen, mutta seksuaalinen identiteetti homomiehen. Neiti Saeki menetti "toisen puoliskonsa", eli poikaystävänsä, ja elää vain muistoissaan. Jopa herra Nakatan varjo on puolet himmeämpi kuin muiden, koska hän menetti lapsena osan itsestään...
Kafka rannalla on ehdottomasti yksi Haruki Murakamin parhaista romaaneista. Vaikka kuinka yrittäisi pysytellä kärryillä kaikista oidipaalisista yhteyksistä, menneisyyden haamuista ja kynnyskiven symboliikasta, huomaa pian, että Murakami ei päästä lukijoitaan helpolla. Romaani pitää otteessaan aina sen yllättävään loppuun asti.
Haruki Murakami: Kafka rannalla. Tammi. 2009. 639 sivua.
Japaninkielinen alkuteos: Umibe no Kafuka
Englanninkielisestä käännöksestä, Kafka on the Shore, suomentanut Juhani Lindholm
Kiiltomato: "Kohtalo määrää, ihminen häärää"
HS kirjat: "Mielikuvituksessa piilee voimia"
Kirjavinkit: Kafka rannalla
Tammi: Kafka rannalla
Tammi: Haruki Murakami
Katso myös nämä:
Kommentit
Lähetä kommentti