maanantai 20. lokakuuta 2014

Heikki Hietala: Hotelli Tulagi

Minä kaipaan sitä vuoden -38 ruohoa, mutta sitä ei enää ole, eikä mikään sen jälkeen kasvanut ruoho ole samanlaista, ei edes sillä samalla takapihalla. Sinun pitää lakata haikailemasta niitä jalanjälkiä, ne ovat olemassa enää sinun muistoissasi, ja jos lähdet etsimään niitä entisestä paikasta, kärsit vain entistä enemmän.

Heikki Hietalan esikoisromaanilla on mielenkiintoinen kirjoitus- ja julkaisuhistoria, ja osittain siitä syystä kiinnostuin kirjasta. Alun perin englanniksi kirjoitetun kirjan kirjoittamiseen meni yhteensä 12 vuotta kirjailijan muiden töiden ohella. Hietala latasi valmiin tekstin kirjailijoiden ja sellaisiksi haluavien Authonomy-verkkosivustolle, jossa se herätti runsaasti kiinnostusta ja positiivista huomiota. Lopulta eräs pienkustantamo päätti julkaista sen vuonna 2010, ja suomennos ilmestyi tänä syksynä.

Hotelli Tulagi kertoo Jack McGuiresta, entisestä toisen maailmansodan hävittäjä-ässästä. Sodan jälkeen Jack ei monen muun sotilaan tavoin pysty enää palaamaan takaisin entiseen elämäänsä vaan palaa sodasta tuttuihin maisemiin Tyynellemerelle ja perustaa hotellin Salomonsaarille. Hotelli tuntuu vetävän puoleensa muitakin eksyneitä sieluja, jotka nostavat Jackin tunteet ja muistot pintaan. Kirjassa viivytäänkin pitkissä takaumissa Jackin sodanaikaisessa lentotukikohdassa ja hävittäjän ohjaamossa.

Kuvaukset ilmataisteluista ovat henkeäsalpaavan jännittäviä. Hävittäjien äkkiliikkeet ja ilmataistelun nopeat käänteet ovat varmasti haastavaa kuvailtavaa tekstin muodossa, mutta Hietala onnistuu siinä taitavasti. Jotkut eivät pidä taistelukohtauksista kirjoissa tai elokuvissa, mutta minä olen niitä kummajaisia, jotka ihailevat sujuvasti kuvailtua taistelun melskettä. Lisäksi kirjailijalla on selvästi vankka tietämys lentokoneista, lentämisestä ja Tyynenmeren alueesta toisessa maailmansodassa, joten voisin kuvitella että myös ilmailuharrastajat ja sotahistoriasta kiinnostuneet saavat kirjasta paljon irti.

Sen sijaan romaanin romanttinen juonikuvio on minusta hieman kömpelö. Heti kirjan alussa hotelliin saapuu nimittäin Kay, Jackin edesmenneen taistelutoverin, Donin, vaimo. Jack ihastuu Kayhin välittömästi, eikä nainen itsekään viitsi esittää kovin vaikeasti tavoiteltavaa vaan kapsahtaa rujon lentäjän kaulaan heti ensimmäisen dramaattisen rajuilman innoittamana. En pitänyt Kayn lapsellisuudesta lainkaan. Tuntui siltä, että romaanin ensimmäisten 50 sivun aikana hän enimmäkseen vain näytti hyvältä samalla, kun hihitteli, naureskeli ja kerran jopa "kihersi" miesten puheille.

Alun jälkeen tarina parani minusta huomattavasti. Jackin hotellinpitäjän elämään on ripoteltu runsaasti takaumia lapsuudesta maatilalla, lennokkiharrastuksesta ja haaveista ryhtyä lentäjäksi. Kirja kertoo myös sodasta, taistelusta ja erityisesti taistelutoveruudesta. Jackin ja Kayn suhdetta vahvemmin esille nousee Jackin ja Donin kumppanuus hävittäjälentäjinä; heidän välillään vallitseva vankka luottamus, huumori ja Donin rento elämänasenne. Tuntui, että tutustuin kirjan edetessä paremmin Doniin kuin päähenkilö Jackiin - tai ehkä vain pidin Donista enemmän! Minusta Kay ei olekaan se, joka pistää Jackin maailman sekaisin, vaan ennemminkin Donin ja sodan muistot. Viimeiset 50 sivua menivät taas minusta hiukan melodramaattisuuden puolelle, vaikka jännitin aidosti sitä, kuinka Jackin käy.

Hotelli Tulagi on visuaalisesti kaunis, toimintaa täynnä oleva kertomus taistelutoveruudesta, kipeistä muistoista ja oman tien etsimisestä. Ennen kaikkea se kertoo rakkaudesta lentämiseen. Sekä Maija että Linnea ovat blogeissaan maininneet, että kirjan lukeminen muistuttaa elokuvan katsomista. Kumpikin myös enimmäkseen piti kirjasta (heidän blogejaan onkin siteerattu romaanin kansiliepeessä). :) Satu Kontisen suunnittelema kansi on minusta kaunis ja sopii romaanin nostalgiseen tunnelmaan.

Hotelli Tulagista keskustellaan Helsingin kirjamessuilla lauantaina 25.10 klo 16.30 (Wine Cornerissa).

Heikki Hietala: Hotelli Tulagi. Sitruuna Kustannus. 2014. 360 sivua.
Englanninkielinen alkuteos: Tulagi Hotel
Suomennos: Seppo Raudaskoski
Kustantajalle kiitos arvostelukappaleesta!

Sitruuna Kustannus: Hotelli Tulagi
Sitruuna Kustannus: Heikki Hietala
TulagiHotel.com [englanniksi]

9 kommenttia:

  1. Viimeinkin tämä on ilmestynyt myös suomeksi! Muistan kirjan pääpiirteet edelleen hämmästyttävän hyvin, mutta kaikkein selkeimmin muistan miljöön ja tunnelman. Mainio kirja.

    Ja hauska kuulla tulleensa siteeratuksi kansiliepeessä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miljöö jäi minullekin elävästi mieleen.

      Minusta on mahtavaa, että bloggaajiakin siteerataan nykyään kirjojen mainosteksteissä. :)

      Poista
  2. Hei ja terveiset Hotelli Tulagin respasta :)

    Kiitokset hyvin kirjoitetusta ja tarkkanäköisestä arviosta, On mukava kuulla, että taustoitukseen käytetty aika maksaa hyvät osingot.

    Kiitoksia myös tuosta Kirjamessujen tiedosta, esityksiä on tuon lisäksi Sitruuna Kustannuksen osastolla perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina. Ajatuksena on avata juuri tuota kirjan syntytarinaa ja sitä, miten se muotoutui 12 vuoden prosessissa.

    Nähdään messuilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista ja ennen kaikkea mielenkiintoisesta kirjasta! :)

      Mukava kuulla, että kirja on esillä messuilla laajemminkin, pitää kyllä tulla kuulemaan lisää.

      Poista
  3. Olen samaa mieltä kuin kirjailija itse:) Eläytyvää tekstiä, heti tuosta innostuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eläidyin tosiaan kirjaan ajoittain kuin hyvään elokuvaan. Voisin hyvin kuvitella, että tästä tehtäisiin sellainen...

      Poista
  4. Voi kuulkaa, se elokuva on seuraava tavoite tietenkin, ennen sitä pitää vain vakuuttaa kirjayleisö siitä, että kirjasta kannattaisi tehdä leffa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä muutama asiasta vakuuttunut ilmoittautuu. :)

      Poista
    2. Nyt kun vielä Steven Spielberg kuuntelisi vastaajaviestinsä... :P

      Poista