Siirry pääsisältöön

Tärpit Helsingin kirjamessuille


Helsingin kirjamessut alkavat huomenna, ja sen kunniaksi koko perheemme sonnustautuu huomisaamuna klo 7 toppavaatteisiin (katsoin juuri sääennusteen) ja suuntaa juna-asemalle matkatakseen täältä Itä-Suomen keskiöstä Pasilaan ja Messukeskukseen.

Olen kirjoittanut tätä blogia pian 6 vuotta (blogisynttärit lähestyvät!), vuodesta 2008 lähtien. Kirjamessuilla kävin ensimmäistä kertaa vuonna 2010 ja siitä lähtien olen käynyt siellä vuosittain, joten tämä on nyt neljäs kerta. Tänä vuonna olen ensimmäistä kertaa messuilla oikein virallisesti bloggaajan roolissa. :)

Aiempien vuosien kokemusten perusteella olen oppinut ainakin sen, että vaikka ympyröisi siitä messuesitteestä pari tusinaa haastattelua ja keskustelua, niin käytännössä paikan päällä ehtii/jaksaa mennä korkeintaan kymmeneen. Tästä viisastuneena suuntaan tänä vuonna vain muutamaan aikataulutettuun tapahtumaan ja lopun aikaa aion nauttia päämäärättömästä kiertelystä ja antaa kävijävirran viedä mukanaan.

Tässä muutama tärppi jokaiseen päivään. Näihin yritän ainakin päästä paikalle:


to 23.10

14.00 - 14.30, Kullervo: Esikoiskirjailijoiden esittelyä, mm. Pajtim Statovci (Kissani Jugoslavia on minulla matkalukemisena mukana), Tommi Kinnunen (Neljäntienristeys), Anni Kytömäki (Kultarinta on yhä kesken) ja Nura Farah (Aavikon tyttäret).

15.30 - 16.00, Tarinalaakso: Sanna Pelliccioni lukee ääneen tuoretta Onni-poika menee mummolaan -kirjaansa. Tämä on pakollinen stoppi mukana kulkevan 2-vuotiaan takia. ;)

16.00 - 16.30, Stand Italia: Esittelyssä Goliarda Sapienzan romaani, Elämän ilo, joka kertoo "feministisestä, anarkistisesta, biseksuaalisesta Scarlett O'Harasta Sisiliassa".

17.00 - 17.30, Kullervo: Kriitikot vs. kirjabloggaajat. Luvassa on tapahtuman nimen perusteella vastakkainasettelua, mutta toivottavasti myös rakentavaa keskustelua kirjallisuuskritiikistä.

pe 24.10

12.00 - 12.30, Katri Vala: Merete Mazzarella: Sielun pimeä puoli - Mary Shelley ja Frankenstein. Tämäkin on matkalukemisena mukana ja vaikuttaa ensimmäisten sivujen perusteella todella kiehtovalta.

14.00 - 14.30, Kullervo: Lisää esikoiskirjailijoita, mm. Meri Kuusisto (Amerikkalainen) ja Sari Pöyliö (Pölynimurikauppias).

la 25.10 

12.00 - 12.30, Kullervo: Kirjailijat (mm. Mooses Mentula ja Markus Nummi) kertovat Frankfurtin kirjamessuista, joissa Suomi oli teemamaa.

16.30 - 17.00, Wine Corner: Esittelyssä Heikki Hietalan suomennettu esikoisromaani, Hotelli Tulagi, jonka juuri luin.

su 26.10

11.00 - 11.30, Wine Corner: Katja Jalkasen & Aino-Maria Savolaisen Linnasta Humisevalle harjulle esittelee kirjabloggaajien äänestämät 50 kaikkien aikojen parasta kirjaa.

12.30 - 13.00, Mika Waltari: Antti Heikkisen kirjoittama Juicen elämäkerta, Risainen elämä, kiinnostaa paljon. Olin kuuntelemassa Heikkistä viime vuoden Kirjakantti-tapahtumassa, ja kirjailija osasi esittää asiansa niin hauskasti, että yleisö ulvoi naurusta!

Aion myös ehdottomasti piipahtaa kirjabloggaajien omalla pisteellä Boknäsin osastolla (6g85). Toivottavasti sieltä löytyy vanhoja ja uusiakin tuttavuuksia. :)

Nähdään messuilla!

Kommentit

  1. Hei, lisäkiitokset vielä tuosta ohjelmalistauksestasi - olisi todella hauska tavata!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli mukava tavata - vaikka vain pikaisesti. Tsemppiä niiden lehtikriitikoiden kanssa jatkossa! ;)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anni Kytömäki: Kultarinta

Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Mutta ehkä muut ihmiset eivät metsässä ole samoja kuin avotaivaan alla. He muuttuvat yhtä aikaa läpinäkyviksi ja salaperäisiksi, tavallisiksi ja oudoiksi, samaksi aineeksi kuin tuuli, linnunlaulu ja neulasten kärjissä tiukkuvat vesihelmet. Metsässä heidän ytimeensä näkee hetkittäin. Tai ei, sen vain aavistaa. Olin lukenut yhden sivun ja yli 600 oli vielä edessä, kun minun piti laskea kirja alas ja hengähtää hetki. Anni Kytömäen kirjoitustyyli on pakahduttavan kaunista, lumoavaa, tarkkaa ja kuvailevaa. Luontosanat kuulostavat eksoottisilta uudissanoilta, mutta samalla ikiaikaisen perinteisiltä. Puhutaan murskasiipi linnusta, vesikivestä , maata suonivista poluista ja äänestä, joka sujuttelee puiden takaa. Sanotaan, että suomen kielessä ja murteissa on satoja eri sanoja pelkästään lumelle, mutta Kytömäen romaani osoittaa, miten runsaasti kielestä löytyy myös muita Suomen luontoon ja metsien kulttuuriperintöön liittyviä sanoja, joita tällainen luonnos

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt

Tapio Tamminen: Islamin aseeton soturi: Ghaffar Khan ja talebanien synty

Ghaffar Khanin perustama Khudai Khidmatgar -liike on historiallisesti ilmeisesti ainutlaatuinen sosiaalinen keksintö, sillä missään muualla väkivallaton vastarintaliike ei ole järjestäytynyt kurinalaiseksi aseettomaksi armeijaksi. Eilisessä Hesarissa oli syyskuussa menehtyneen tietokirjailija Tapio Tammisen muistokirjoitus. Tamminen muistetaan ehkä parhaiten Tieto-Finlandian vuonna 2015 voittaneesta Kansankodin pimeämpi puoli -teoksesta (2015), mutta itse olen lukenut vain Tammisen vuonna 2011 ilmestyneen tietokirjan Abdul Ghaffar Khanista . Kirjan lukemisesta on jo aikaa, mutta bloggausta en ole siitä tehnyt, joten päätin nyt kaivella vanhat muistiinpanot esiin.   Islamin aseeton soturi kertoo siis Ghaffar Khanista, joka perusti maailman suurimmaksi rauhanarmeijaksi kutsutun aseettoman liikkeen 1920-luvun lopulla brittiläisen Intian luoteisella raja-alueella, joka on nykyisin osa Pakistania. Tällä vuosituhannella kyseinen alue on tullut tunnetuksi erityisesti Yhdysvaltain pommituksi