tiistai 6. lokakuuta 2015

Elo- ja syyskuun luetut

Marjasaalista
Elokuun aikana luetut romaanit veivät kirjalliselle matkalle Ranskaan; syyskuussa innostuin taas lukemaan vähän uudempaa kirjallisuutta. Mistä lie johtuu, että lukutahti nopeutuu, mitä lähemmäs Helsingin kirjamessuja tullaan? ;)

Elokuun luetut:
Michael Wallner: Pariisin huhtikuu
Alex Capus: Léon ja Louise

Syyskuun luetut:
Owen Sheers: Vastarinta
Harper Lee: Kaikki taivaan linnut
Bea Uusma: Naparetki - Minun rakkaustarinani
Inka Nousiainen & Satu Kettunen: Yökirja
Maria Turtschaninoff: Maresi
Tiina Laitila Kälvemark: Karkulahti
Iris Pasternak: Tautitehdas
Iida Rauma: Seksistä ja matematiikasta
   
Aloitin Sari Pöyliön lupaavan erikoiselta vaikuttavan Ihmisen veren, mutta se joutui väistymään hetkeksi syrjään, kun sain käsiini Kazuo Ishiguron uusimman romaanin (ensimmäisen sitten huikean Ole luonani aina -teoksen, joka julkaistiin 10 vuotta sitten!). Olen nyt täysin The Buried Giantin lumoissa; sen lukeminen on kuin katsoisi Game of Thronesia, pelaisi keskiaikaista roolipeliä ja lukisi ikivanhaa, taidokkaasti kirjoitettua ritariromaania samaan aikaan. Kyllähän moinen tällaiseen nörttiin vetoaa. :)

2 kommenttia:

  1. Hienoja luettuja kirjoja! Mitä muuten pidit minut positiivisesti yllättäneestä Maresista?

    Minun täytyisi varmaan pitää pieni Kazuo Ishiguro -maraton, sillä en ole lukenut häneltä vielä yhtään kirjaa, mutta hyllyssä olisi Ole luonani aina (katsoin joskus siitä tehdyn leffan enkä siksi ole vieläkään lukenut kirjaa) ja kirjastosta on lainassa Yösoittoja. Nimittäin tuo uusinkin kirja kiinnostaisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maresi oli todella positiivinen yllätys! Pidin kirjasta niin paljon, että ostin viime viikonloppuna Turun kirjamessuilta Turtschaninoffin Helsingin alla-romaanin ja sain siihen kirjailijan nimmarinkin. :) Pitäisi tutustua myös muihin kirjailijan kirjoihin. Tosi hienoa, että Suomessa kirjoitetaan niin hyvää fantasiaa!

      Ishiguro on siitä mahtava, että ainakin minun mielestäni kaikki hänen kirjansa ovat täysin erilaisia - aivan kuin eri kirjailijoiden kirjoittamia. Ole luonani aina oli tulevaisuusdystopia, Pitkän päivän ilta kertoo englantilaisen hovimestarin muistoista, Yösoittojen tarinoissa kuunneltiin jazzia ja tämä uusin taas on jotain fantasian ja ritariromaanin välillä! :)

      Poista