torstai 28. lokakuuta 2010

Italo Calvino: Halkaistu varakreivi

Jos sinusta joskus tulee halkaistu - ja sitä kyllä toivon sinulle, poikaseni - ymmärrät asioita jotka ovat tavallisten kokonaisten aivojen käsityskyvyn ulkopuolella. Silloin olet menettänyt puolet itsestäsi ja maailmastasi, mutta jäljelle jäänyt puolikas on tuhat kertaa syvällisempi ja arvokkaampi. Ja silloin toivot itsekin että koko maailma olisi halkaistu ja piinattu sinun mallisi mukaan.

En ole aiemmin lukenut Italo Calvinoa. Jos talviyönä matkamies on ilmeisesti jonkinasteinen klassikko, vaikka sillä on muistaakseni jotenkin vaikealukuinen maine. Halkaistu varakreivi sen sijaan ei ole vaikea ollenkaan, vaan nopeaa ja hauskaa luettavaa.

Varakreivi Medardo on sodassa turkkilaisia vastaan, kun häneen osuu tykinkuula, joka halkaisee hänet kirjaimellisesti kahtia. Lääkärit saavat varakreivin puolikkaan kursittua kokoon, ja kotiin palaa halkaistu mies, jolla on vain yksi jalka, yksi käsi ja puolikas naama.

Pian kyläläiset huomaavat, että jäljelle jäänyt puolikas onkin varakreivin ilkeä puoli ja kaikki hyvyys on jäänyt toiseen puolikkaaseen! Paha varakreivi riehuu kylässä kuin Bulgakovin Saatana aikoinaan Moskovassa. Kyläläisten kaivoihin pudotetaan eläinten raatoja, kypsät kurpitsat murskataan pellolle, lasten koreihin ilmestyy myrkkysieniä ja viattomia ihmisiä hirtetään sumeilematta. Edes rakastuminen viattomaan Pamelaan ei saa ilkeää varakreiviä muuttamaan tapojaan. Juoni tiivistyy, kun varakreivin hyvyyttä huokuva vastapuoli ilmaantuu paikalle...

Halkaistu varakreivi on ihanan outo, absurdi ja ironinen aikuisten satu. Väkivaltaisuudet hipovat Grimmin satujen raakuutta, mutta symboliikka on tässä jotenkin syvällisempää.

Calvinon romaani ilmestyi italiaksi vuonna 1952, eli toisen maailmansodan jälkimainingeista on kyse. Romaanin voisi lukea myös allegoriana sodasta, jossa Italia näytteli pahan varakreivin roolia Euroopassa.

Italo Calvino: Halkaistu varakreivi. Tammi. 2004.
Italiankielinen alkuteos: Il visconte dimezzato
Suomentaja: Jorma Kapari

Kiiltomato: "Kesäklassikko: Hyvän ja pahan taistelu"
Tammi: Italo Calvino
Wikipedia: Italo Calvino

4 kommenttia:

  1. Sinulla tulee niin ihania kirjapostauksia, että pakko kommentoida kaikkia (etenkin, kun en itse ehdi lukea nyt, lapseni ovat sairaina). Calvino on John Irvingin ohella suosikkikirjailijoitani ja Halkaistu varakreivi oli minullakin hänen ensimmäisensä. Jatka muilla Calvinon satuallegorioilla: Paronilla puussa (paras näistä) ja Ritarilla, jota ei ollut olemassa. Jos talviyönä matkamies on hieno, samoin Marcovaldo, joka on hyvin erilainen lähetyen neorealismia.

    VastaaPoista
  2. Jos talviyönä matkamies on odottanut hyllyssäni jonkin aikaa. Viime aikoina on ilmaantunut sinne sun tänne sen verran mielenkiintoisia postauksia Calvinosta, että kyllä kirjaan on ihan pakko pian tarttua!

    VastaaPoista
  3. lumiomena - Kiitos kommenteista, niitä on aina mukava lukea! :) Ja kirjavinkkejä otetaan toki aina vastaan. Taidankin pysytellä ensin Calvinon saduissa ennen kuin uskallan kokeilla Jos talviyönä matkamies -romaania.

    Satu - Odotan mielenkiinnolla arviotasi jos luet matkamiehen!

    VastaaPoista
  4. Poikaystäväni lempikirjailijoita on Italo Calvino ja meillä on niitä hyllyssä aika paljon. En ole vain itse ottanut kertaakaan käteen ja lukenut, vaikka kyseessä ei ole edes mitenkään raskas luku-urakka. Sait kiinnostumaan. Voi olla, että joulukuussa luen muutaman Calvinon. :)

    VastaaPoista