Siirry pääsisältöön

Blogi 2v!

Kirjanurkkaus täyttää tänään kaksi vuotta! *fanfaareja*

Perustin siis tämän blogin tasan kaksi vuotta sitten. Ensimmäinen arvostelu oli Johanna Sinisalon Linnunaivot. Alun perin tarkoituksena oli kirjoitella lyhyitä ajatuksia lukemistani kirjoista lähinnä itselleni, mutta kirjablogien ihmeellinen maailma vei mukanaan. Nykyään saan jatkuvasti uusia lukuvinkkejä muista blogeista ja luettavien kirjojen lista sen kuin kasvaa.

Bloggerin mukaan kirja-arvioita oli ensimmäisen vuoden aikana 71 ja nyt toisena vuotena 69. Kävijämäärä on ollut tasaisessa nousussa ja nykyään blogia käy lukemassa vajaa 30 ihmistä päivässä. Suosituin haku millä blogiin päädytään on "ranskalainen testamentti", joka ohjaa tänne.

Kiitos muille bloggaajille, kävijöille ja kommentoijille! Kolmas vuosi hurahtaa käyntiin. :)

Kommentit

  1. Hyvää kaksivuotissynttäriä! Sun blogia on kiva lukea. :)

    VastaaPoista
  2. Paljon onnea kaksivuotiaalle! :)

    VastaaPoista
  3. Lämpimät onnittelut kaksivuotiaalle! Oli ilo löytää blogisi jokunen aika sitten.

    Makinen Ranskalaisen testamentin luin toistakymmentä vuotta sitten. En silloin päässyt kirjaan sisälle, joten aion lukea sen uudestaan marraskuussa, jolloin minulla alkaa ihan oikeasti lukuloma.

    VastaaPoista
  4. Kiitos onnitteluista! :)

    lumiomena - Marraskuinen lukuloma kuulostaa ihanalta! Makine kyllä varmasti käy pimeisiin iltoihin.

    VastaaPoista
  5. onnea! sun blogin löysin jostain syystä jo kauan sitten ja tykästyin siihen heti :)

    VastaaPoista
  6. Synttärionnittelut! Täällä on aina kiva käydä! :)

    VastaaPoista
  7. Synttärionnittelut täältäkin! Yhdyn edellisten onnittelujen kehuihin. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt...

José Saramago: Luola

[...] jotkut lukevat koko ikänsä eivätkä pääse koskaan lukemansa sisälle, he takertuvat tekstiin eivätkä ymmärrä että sanat ovat vain virtaavan joen poikki aseteltuja kiviä, ne ovat sitä varten että pääsisimme niitä myöten toiselle rannalle, sillä pääasia on juuri se toinen ranta, Paitsi jos, Paitsi jos mitä, Paitsi jos sellaisella joella ei olekaan pelkästään kahta rantaa vaan monta, jos jokainen lukija on itse oma rantansa ja jos se ranta, jolle hänen on päästävä, onkin juuri hänen ja vain hänen [...] Yritin joskus lukea José Saramagon Toinen minä -romaania, mutta en päässyt muutamaa kymmentä sivua pidemmälle. En pitänyt kilometrin pituisista lauseista, verkkaisesta tahdista ja sekavasta dialogista, jossa ei tiennyt kuka sanoi mitäkin. Tartuin siis hieman vastahakoisesti lukupiirikirjaamme Luolaan . Yllätyin, miten mukaansatempaava romaani oli (ainakin Toiseen minään verrattuna!) ja luin kuin luinkin 400-sivuisen järkäleen vajaassa viikossa. Tyyli tuntui heti alusta lähtien pe...

Minna Rytisalo: Lempi

Peilistä katsoo vanha ihminen, eikä kukaan enää sano, että olisin hyvin säilynyt ikäisekseni. Se, miltä sisällä tuntuu, on kuitenkin ihan samaa kuin nuorempana. Ihmisestä ei näe eikä tiedä, millaiset voimat tai intohimot hänen sisällään loiskivat. Me näemme aina vain yhden puolen, ihan kuin sivukuvan. Toinen puoli jää piiloon. Tämän lukemisesta on jo aikaa, mutta arvostelu on antanut odottaa itseään. Tämä on niitä kirjoja, joista on vaikea kirjoittaa mitään sortumatta ylisanojen tulvaan ja ylettömään hehkutukseen. Romaanille nimensä antanut henkilö, Lempi, on hurja, rohkea, valovoimainen ja kaunis nainen ja tavallaan romaanin päähenkilö, vaikka kerronta sijoittuu pääosin aikaan, kun Lempi on poissa. Lisäksi Lempi nähdään vain ja ainoastaan kolmen muun henkilön silmien kautta.  Yksi heistä on aviomies Viljami, jonka onnellista, intohimoista liittoa Lempin kanssa kestää vain puolisen vuotta ennen kuin Lapin sota syttyy ja kutsu rintamalle kuuluu. Toinen näkökulma o...